Monday, December 24, 2007
Friday, December 21, 2007
Cards!!
Elisabetta, Walters sister, sent me postcards of places that we visited when I was over. I didn't expect those, though I did ask her to do so. Then I got that lovely red stars card from her too :)
I got these earrings from Simona! She made them herself<3 style="text-align: center;">4 hours, 44 minutes and 35 seconds
<3>
Thursday, December 20, 2007
Vaan n. 22 tuntia, jos aikataulu pysyy samana!
Music: RTL Ultimate Chart Show: Bomfunk MC's - Freestyler; Lou Bega - Mambo n. 5; Cher - Believe; Salt'n Pepa - Let's Talk About Sex...
JEE! En olekaan kertonut, että tammikuun 18. päivä näen Dinon ja Marion !! Tammikuu on helmikuuta edeltävä kuukausi, joista jälkimmäisenä on kaikki kokeet. Kaikki kaksi. Tammikuu pitäisi siis opiskella, mutta vietän noin viikon matkustellen ympäriinsä Dinon kanssa. Hyvä puoli siinä on, että luonnollisesti näen pojat ja pääsen näkemään uusia paikkoja taas, mutta myös että molemmat on ainakin puoliksi italialaisia, joten hyötysuhde on myös suuri! Junamatkoilla voin siis opiskella noita maanvaivoja (lue: italiankielisiä palikkakieli-kirjoja elokuvauksesta ja valokuvauksesta) ja Dino voi auttaa vaikeiden sanojen kanssa.
Suunnitelma on siis seuraava: Dino lentää Hannoverista Milanoon 18. päivä illalla, josta Mario hakee autoillen Dinon ja minut (jos mennään nykyisten suunnitelmien mukaan) ja sitten ajellaan Torinoon. Mario lähtee 20. päivä sunnuntaina Singaporeen, joten ei voida olla hänen luonaan muuta kuin perjantaista lauantaihin. Dino ja minä ollaan siis suunniteltu, että tehdään pieni kiva reitti Padovaan ja sitten 25. päivä hän lentää Venetsiasta takaisin Hannoveriin. Mennään Pisaan, jossa hänen serkkunsa asuu. Voidaan olla siellä jonkin aikaa. Pisan jälkeen suunnataan Firenzeen, jossa yövytään hotellissa varmaan yksi yö. Padovaan näyttää nenä viimeiseksi!
Me is so excited!!! Ensinnäkin että näen nuo pojat yli puolen vuoden jälkeen ja että pääsen matkustelemaan ja vielä Dinon kanssa! JIII!
*
Sain joulukortteja lisää!
Ja sitten sain Maricalta ja Annalta joululahjat. Annalta sain (kuten muutkin tytöt) kylpysuolapallon ja kaksi kylpyvaahtotähteä! Maricalta sain tuon söpön vihreän kukkaron, jonka mukana oli viesti: "Hyvää joulua 'Rata'! Paljon onnea ja vähän valkosipulia uudelle vuodelle! Suukkoja, Marica" Tuo valkosipuli, ehkä vaatii vähän selittämistä. Innostuin valkosipulista tosissaan tossa viikko sitten ja siitä jälkihajusta ei Marica ja Giada oo ollu ollenkaan innoissaan. Juosseet raukat mua pakoon kun oon hönkäilly :( :D
Suunnitelma on siis seuraava: Dino lentää Hannoverista Milanoon 18. päivä illalla, josta Mario hakee autoillen Dinon ja minut (jos mennään nykyisten suunnitelmien mukaan) ja sitten ajellaan Torinoon. Mario lähtee 20. päivä sunnuntaina Singaporeen, joten ei voida olla hänen luonaan muuta kuin perjantaista lauantaihin. Dino ja minä ollaan siis suunniteltu, että tehdään pieni kiva reitti Padovaan ja sitten 25. päivä hän lentää Venetsiasta takaisin Hannoveriin. Mennään Pisaan, jossa hänen serkkunsa asuu. Voidaan olla siellä jonkin aikaa. Pisan jälkeen suunnataan Firenzeen, jossa yövytään hotellissa varmaan yksi yö. Padovaan näyttää nenä viimeiseksi!
Me is so excited!!! Ensinnäkin että näen nuo pojat yli puolen vuoden jälkeen ja että pääsen matkustelemaan ja vielä Dinon kanssa! JIII!
*
Sain joulukortteja lisää!
Ja sitten sain Maricalta ja Annalta joululahjat. Annalta sain (kuten muutkin tytöt) kylpysuolapallon ja kaksi kylpyvaahtotähteä! Maricalta sain tuon söpön vihreän kukkaron, jonka mukana oli viesti: "Hyvää joulua 'Rata'! Paljon onnea ja vähän valkosipulia uudelle vuodelle! Suukkoja, Marica" Tuo valkosipuli, ehkä vaatii vähän selittämistä. Innostuin valkosipulista tosissaan tossa viikko sitten ja siitä jälkihajusta ei Marica ja Giada oo ollu ollenkaan innoissaan. Juosseet raukat mua pakoon kun oon hönkäilly :( :D
Monday, December 17, 2007
4 days of waiting
No, it's around... 3 days, 93 hours, 5 621 minutes, 337 303 seconds
or 3 days, 21 hours, 38 minutes and 1 second. (Check the situation?)
The whole December and at least the last weeks, people have been waiting for to go home already. Most are going in the end of this week, starting from Wednesday. I don't have school, I've orginazed everything already that I need to do before they come, so the whole week will be just waiting. It will be hellish.. just waiting and thinking why can't they be here already.
I've noticed during the last weekend how I've started to loosen up. I didn't cry when I left my family and few friends on the airport. I cried few tears when I was in the airplane alone. Then I cried when I was in a trapped situation at this italian home, but that is all. I've felt so trapped and so bad during these months and I still haven't cried. I used to cry on so little, just a good ending in a movie, a song that said what I wanted to hear just at the moment... here I've just toughened myself up. I've had to.
Last weekend, I noticed that I'm really loosening up. Letting go. I cried over Veikko's funeral pictures and when mom told me about one certain detail of the funerals, though I didn't ever even know him so well. I cried over a movie that I've seen for 10 times before but it never made me cry before..
or 3 days, 21 hours, 38 minutes and 1 second. (Check the situation?)
The whole December and at least the last weeks, people have been waiting for to go home already. Most are going in the end of this week, starting from Wednesday. I don't have school, I've orginazed everything already that I need to do before they come, so the whole week will be just waiting. It will be hellish.. just waiting and thinking why can't they be here already.
I've noticed during the last weekend how I've started to loosen up. I didn't cry when I left my family and few friends on the airport. I cried few tears when I was in the airplane alone. Then I cried when I was in a trapped situation at this italian home, but that is all. I've felt so trapped and so bad during these months and I still haven't cried. I used to cry on so little, just a good ending in a movie, a song that said what I wanted to hear just at the moment... here I've just toughened myself up. I've had to.
Last weekend, I noticed that I'm really loosening up. Letting go. I cried over Veikko's funeral pictures and when mom told me about one certain detail of the funerals, though I didn't ever even know him so well. I cried over a movie that I've seen for 10 times before but it never made me cry before..
Saturday, December 15, 2007
Good stuff,
So much stuff has happened. This time, I will refuse to go to any bad detail and just stick to the good stuff... after all, it is Christmas!
- It is less than a week when my parents and brother come here! I've seen visions of what will happen when they drive through that gate or when they call me that they're here. But in the end I don't know what will happen... all I know that just thinking about it makes the corners of my mouth step up :)
- The concert went well! Check on the videos and just think to yourself how it was. I want to remind you that this is a total amateur choir (together with italians and foreigners), where people don't go on serious basis. I belong to the sopranos and am on the back row, so you can't see me unfortunately. Here's few videos of the choir acts:
[Hit the road Jack - coming as I've got it downloaded (takes a lot of time)]
Few of instrumental acts:
[Amelie - coming soon]
And the famous poem:
[Suomi - coming soon]
- On Thursday, I was at Eeva's place for a get-together. She and her flatmate had arranged a real nice evening with typical foods. Eeva had made eggbutter (munavoi) and toasted some pane di segale (local version of rye bread). Her roommate made this reeally good dip for cream crackers. There was a full things of garlic - you know one of those whole ones with like ten cloves of garlic! I smelled so bad even on the next day, but it was just deadly good!
- Yesterday it snowed!! I was out until about 3:30 in the morning. Hanna left the club before me and she sent me a messages saying that I should go out, because it's snowing. Of course I ran out and danced around in front of the building, in the really wet, but slow and fluffy snowfall. Wow. When I biked home, I took pictures with my mobilephone like mad and when I got home, I spent another half an hour outside taking pictures. Most of them didn't turn out so wonderful due to my condition, but I think you can get the idea of them.
- I just packed and sent some Christmas gifts. Even though I miss home and I miss people at home, I think spending Christmas here will be a great spice and exception on routine. Traditions are healthy and lovely to have, to keep life on track, but spice on everyday is good sometimes too! After all, Christmas has kind of lost its spell on me. This year, at least, it has a better chance to be something else. Bring the spell back. It has already started better. People here don't put the rush into Christmas. They seem to enjoy getting Christmas and making a special meal. It's a calm and satisfying holiday... at least it looks like it here. In Finland, there's stories from the Christmas time about adult men hitting each other on the parking lot, because the other one took it just in front of the other ;) (I'm sure there's something like that in here too.)
- I've also got some Christmas cards already!
And I ordered this book of the stories of the Moominvalley in italian, because I want to civilize my flatmates on this before Christmas!
- Here's also some random pictures I gathered up for you that haven't been seen here yet:
- It is less than a week when my parents and brother come here! I've seen visions of what will happen when they drive through that gate or when they call me that they're here. But in the end I don't know what will happen... all I know that just thinking about it makes the corners of my mouth step up :)
- The concert went well! Check on the videos and just think to yourself how it was. I want to remind you that this is a total amateur choir (together with italians and foreigners), where people don't go on serious basis. I belong to the sopranos and am on the back row, so you can't see me unfortunately. Here's few videos of the choir acts:
[Hit the road Jack - coming as I've got it downloaded (takes a lot of time)]
Few of instrumental acts:
[Amelie - coming soon]
And the famous poem:
[Suomi - coming soon]
- On Thursday, I was at Eeva's place for a get-together. She and her flatmate had arranged a real nice evening with typical foods. Eeva had made eggbutter (munavoi) and toasted some pane di segale (local version of rye bread). Her roommate made this reeally good dip for cream crackers. There was a full things of garlic - you know one of those whole ones with like ten cloves of garlic! I smelled so bad even on the next day, but it was just deadly good!
- Yesterday it snowed!! I was out until about 3:30 in the morning. Hanna left the club before me and she sent me a messages saying that I should go out, because it's snowing. Of course I ran out and danced around in front of the building, in the really wet, but slow and fluffy snowfall. Wow. When I biked home, I took pictures with my mobilephone like mad and when I got home, I spent another half an hour outside taking pictures. Most of them didn't turn out so wonderful due to my condition, but I think you can get the idea of them.
- I just packed and sent some Christmas gifts. Even though I miss home and I miss people at home, I think spending Christmas here will be a great spice and exception on routine. Traditions are healthy and lovely to have, to keep life on track, but spice on everyday is good sometimes too! After all, Christmas has kind of lost its spell on me. This year, at least, it has a better chance to be something else. Bring the spell back. It has already started better. People here don't put the rush into Christmas. They seem to enjoy getting Christmas and making a special meal. It's a calm and satisfying holiday... at least it looks like it here. In Finland, there's stories from the Christmas time about adult men hitting each other on the parking lot, because the other one took it just in front of the other ;) (I'm sure there's something like that in here too.)
- I've also got some Christmas cards already!
And I ordered this book of the stories of the Moominvalley in italian, because I want to civilize my flatmates on this before Christmas!
- Here's also some random pictures I gathered up for you that haven't been seen here yet:
Hanna and I went sometime in November to Venezia and went around the untouristic sides. We found a funny supermarket arrangement on our way and much more interesting stuff.
On the same week there was the first Baccarata in Venezia. Going to small pubs and drinking alot concerned.
Me (and my old hair) and Gege.
I went to the exhibition of the architect Kengo Kuma which was in the historical Palazzo della Ragione, Padova. I went with another finnish girl, Eeva.
Piazza delle Erbe from up up up of the balcony of palazzo della Ragione.
A map I drew for the Festa di Nordica in Banale!
Nina and I made a calendar for Benjamin's birthday.
A view from the window in front of my desk one evening.
This kind of card arrangements are around the center of the city. Lovely.
I made a finnish/scandinavian dinner for my flatmates. Meatballs, potatoes, cream sauce and lingonberry jam. They especially liked the combination of jam and meatballs :)
Me in my pyjama (merino wool 100%).
Our room.
Hanna and I went to the Christmas market this weekend.
IKEA's Santa Lucia thingie on Saturday :)
Tuesday, December 11, 2007
La musica italiana
Okay, what you cannot get from the country so well abroad is the music they play and what the people of the country listen to. Yeah, well, then there's UK and USA. Anyhow, here's some italian artists and songs that are quite famous here:
Ligabue - Niente Paura (No fear)
Negramaro - Parlami d'amore (Talk to me about love)
Vasco Rossi - Senza Parole (Without words)
Ligabue - Niente Paura (No fear)
Negramaro - Parlami d'amore (Talk to me about love)
Vasco Rossi - Senza Parole (Without words)
Facebook of my own.
I did this for my amusement. So because people have told me that they're not following with all the people I talk about... as a solution I present inner-facebook of my own:
Omaksi huvikseni tein tämmösen. Ihmiset on vihjaillu, etteivät pysy enää mukana kenestä puhun täällä, joten... ratkaisuna esitän oman blogin sisäisen naamakirjan:
Omaksi huvikseni tein tämmösen. Ihmiset on vihjaillu, etteivät pysy enää mukana kenestä puhun täällä, joten... ratkaisuna esitän oman blogin sisäisen naamakirjan:
http://picasaweb.google.com/milla.tulonen/Facebook
I inserted also a link to the sidebar under the link Ohjeita Suomeksi, there is Facebook of this blog.
Pistin Ohjeita Suomeksi-linkin alle tuohon sivuun linkin tuonne, jottei katoa (Facebook of this blog).
Pistin Ohjeita Suomeksi-linkin alle tuohon sivuun linkin tuonne, jottei katoa (Facebook of this blog).
Monday, December 10, 2007
Millan seikkailut / The adventures of Milla
I don't know exactly who are behind these whole things but it melt my heart everytime I watch the dias. Almost right after I left I got the first part of my adventures. After that I've been to
GOOM (student's getting drunk cruise to Stockholm and back)
St. Petersburg and Moscow
to Minna's birthday party
and LOB (cruise for Laurea students to get drunk)! Got lots of tags in Facebook being a lamb and here's for you girls: When I showed these to my flatmates and Nina. Nina said: "Wow, I thought my friends are cool, but yours... are really cool!"
Sunday, December 9, 2007
Saksalaiset IKEAssa, vaihtarit Torinossa.
(Beginning in finnish, below it continues in english.)
Oon nyt jo moneen otteeseen alkanut kirjottamaan saksalaisista. Mikä helevetti niitä vaivaa. Torstai-illalla istuin VIISI tuntia kohteliaisuudesta ja kuuntelin kun ne kommunikoi ainoastaan omalla kielellään. Viisi tuntia kohteliaisuudesta, koska oli Benjaminin synttärit ja piti odottaa puoleen yöhön eli siihen oikeaan päivään, jolloin hällä on synttärit. Annettiin lahja ja olisin halunnut lähteä heti, koska inhosin itseäni näyttäessäni niin kyllästyneeltä. Eikä mitään muutosta. Nina käänsi mulle välillä niiden toisten keskusteluja ja siinä vaiheessa kun (taas yksi saksalainen) Johannes liittyi joukkoon olin jo liian väsynyt yrittääkseni varastaa häntä juttukumppaniksi. Ääliöt. Ymmärrän toki, jos ihmiset haluaa välillä puhua äidinkielellään ja jos joku ei ymmärrä jotain niin selvittää, mutta että tuo on kyllä jo täyttä väliinpitämättömyyttä. Olisi jättänyt mut kutsumatta, jos halusivat pitää saksabileet. Tulee meinaan piste, jolloin ei enää jaksa yrittä saada joka ainut kerta heitä vaihtamaan kieltä, että "halojaa, täällä on ihminen joka ei ymmärrä". Mitä siinä sitte voi enää tehdä kun istua paikoillaan ja miettiä, että miksi istun tässä kohteliaisuudesta, kun nuo tuossa harjoittaa kaikkea muuta kuin kohteliaisuutta.
Tunnen niin useesti itteni todella riittämättömäks täällä. Tyhmäks ja riittämättömäks. En joko osaa sanoa oikeita sanoja jollekin, en oo tarpeeks ystävällinen ja kutsu joka kissanristijäisiin tai käy itse joka puolella kohteliaisuudesta, en osaa kieltä vieläkään niin että voisin sujuvasti luritella lauseita..
Tänään mentiin sitten taas saksalaisvoittoisella porukalla IKEAan. Pyysin jo viikko sitten Till'ltä, josko saisin kyydin IKEAan kun kuulin huhua, että sieltä saisi piparitaikinaa. Ei saanut, mutta saksalaiset saivat puhua keskenään saksaa. Jossain vaiheessa Jeni sanoi, että "sä et halua tietää mistä me puhuttiin" "ai en vai..." Mun pitää siis mennä ihan sillä armolla, että mihin keskusteluun ne suostuu ottamaan mut mukaan. Vähäinenkin saksan puhuminen alkaa jo ottaa pannuun tällä hetkellä. Sain kuitenkin ostettua kaiken mitä IKEAsta tarvitsin ja lisäksi lihapullia, soosia sille, puolukkahilloa, piparkakkuja ja viiniglögiä :) Nam! Järjestän kämppiksille noiden voimilla sellaisen skandinaavisvivahteisen aterian tulevalla viikolla :) Jotain hyvää tästäkin seuras.
The rest in english:
And another good thing; I talked to Giulia who lives in Torino and I met in Finland before leaving for Italy. She's going back home the 23rd of December. I'm going to meet Mario (another guy who was in exchange in Finland during the last spring) in Torino, so I'm going to meet Giulia as well and - next is the part which gets me ridicilously excited - Dino is also coming to Torino!! I will see two of the people who remind me of the great spring I spent. Hopefully they will make me the smiley self I'm. They are the ones who remember me as the girl who danced everywhere and smiled all the time. The one who laughed sincerely and who didn't let anyone put her down. (Why can't I do that here...? So frustrating.)
Surely mom, dad and Jussi are coming here in 12 days. I think I will be in coma for the first days, because I don't have to be so much all the time. I can just loosen up and be whatever I'm. Whether it's ugly or beautiful. I can just let the stress flow away. I just wanna be me and not care so much. Especially not care so much.
Oon nyt jo moneen otteeseen alkanut kirjottamaan saksalaisista. Mikä helevetti niitä vaivaa. Torstai-illalla istuin VIISI tuntia kohteliaisuudesta ja kuuntelin kun ne kommunikoi ainoastaan omalla kielellään. Viisi tuntia kohteliaisuudesta, koska oli Benjaminin synttärit ja piti odottaa puoleen yöhön eli siihen oikeaan päivään, jolloin hällä on synttärit. Annettiin lahja ja olisin halunnut lähteä heti, koska inhosin itseäni näyttäessäni niin kyllästyneeltä. Eikä mitään muutosta. Nina käänsi mulle välillä niiden toisten keskusteluja ja siinä vaiheessa kun (taas yksi saksalainen) Johannes liittyi joukkoon olin jo liian väsynyt yrittääkseni varastaa häntä juttukumppaniksi. Ääliöt. Ymmärrän toki, jos ihmiset haluaa välillä puhua äidinkielellään ja jos joku ei ymmärrä jotain niin selvittää, mutta että tuo on kyllä jo täyttä väliinpitämättömyyttä. Olisi jättänyt mut kutsumatta, jos halusivat pitää saksabileet. Tulee meinaan piste, jolloin ei enää jaksa yrittä saada joka ainut kerta heitä vaihtamaan kieltä, että "halojaa, täällä on ihminen joka ei ymmärrä". Mitä siinä sitte voi enää tehdä kun istua paikoillaan ja miettiä, että miksi istun tässä kohteliaisuudesta, kun nuo tuossa harjoittaa kaikkea muuta kuin kohteliaisuutta.
Tunnen niin useesti itteni todella riittämättömäks täällä. Tyhmäks ja riittämättömäks. En joko osaa sanoa oikeita sanoja jollekin, en oo tarpeeks ystävällinen ja kutsu joka kissanristijäisiin tai käy itse joka puolella kohteliaisuudesta, en osaa kieltä vieläkään niin että voisin sujuvasti luritella lauseita..
Tänään mentiin sitten taas saksalaisvoittoisella porukalla IKEAan. Pyysin jo viikko sitten Till'ltä, josko saisin kyydin IKEAan kun kuulin huhua, että sieltä saisi piparitaikinaa. Ei saanut, mutta saksalaiset saivat puhua keskenään saksaa. Jossain vaiheessa Jeni sanoi, että "sä et halua tietää mistä me puhuttiin" "ai en vai..." Mun pitää siis mennä ihan sillä armolla, että mihin keskusteluun ne suostuu ottamaan mut mukaan. Vähäinenkin saksan puhuminen alkaa jo ottaa pannuun tällä hetkellä. Sain kuitenkin ostettua kaiken mitä IKEAsta tarvitsin ja lisäksi lihapullia, soosia sille, puolukkahilloa, piparkakkuja ja viiniglögiä :) Nam! Järjestän kämppiksille noiden voimilla sellaisen skandinaavisvivahteisen aterian tulevalla viikolla :) Jotain hyvää tästäkin seuras.
The rest in english:
And another good thing; I talked to Giulia who lives in Torino and I met in Finland before leaving for Italy. She's going back home the 23rd of December. I'm going to meet Mario (another guy who was in exchange in Finland during the last spring) in Torino, so I'm going to meet Giulia as well and - next is the part which gets me ridicilously excited - Dino is also coming to Torino!! I will see two of the people who remind me of the great spring I spent. Hopefully they will make me the smiley self I'm. They are the ones who remember me as the girl who danced everywhere and smiled all the time. The one who laughed sincerely and who didn't let anyone put her down. (Why can't I do that here...? So frustrating.)
Surely mom, dad and Jussi are coming here in 12 days. I think I will be in coma for the first days, because I don't have to be so much all the time. I can just loosen up and be whatever I'm. Whether it's ugly or beautiful. I can just let the stress flow away. I just wanna be me and not care so much. Especially not care so much.
Subscribe to:
Posts (Atom)
