Showing posts with label media: link. Show all posts
Showing posts with label media: link. Show all posts

Monday, January 28, 2008

Torino, Pisa, Firenze, Bologna and back to Padova.

http://picasaweb.google.com/milla.tulonen/TorinoPisaFirenzeBolognaAndBackToPadova

The trip was greeaat! Definitely the best one so far. When mom and Suvi saw the pictures they both said that in the pictures there's more laughter on my account than in any of the ones before. Yes, it definitely will carry me through some time.

The funny thing is that both of these guys were in exchange in my university for half a year and when they left Finland, I didn't know neither of them very well. Now I find myself in the same car going around the Torino area with them. Even though sometimes I felt like an outsider, since they are very close friends, it wasn't the kind of bad outsider feeling. I enjoyed watching their reunion on the side too. Plus.. hey, not bad in being with two good-looking guys, eh? ;)

I'll write later more about the trip. Now I have to start studying. I have an exam on 6th and 7th of February and I still would like to pass them, though it's very unlikely.. but I heard they are easy on Erasmus students.

Tuesday, January 15, 2008

Pictures,

Here's pictures from the time my parents and Laura were here. If the picture's don't make it clear enough (just compare it to the previous pictures taken in Italy), I was hap-py :)

http://picasaweb.google.com/milla.tulonen/ComoMilanoAndCapodanno

(Kun klikkaa ekaan kuvaan, niin kuvan saa isommaksi ja sen yläpuolelle tulee siniset nuolet, joista pääsee loogisesti eteenpäin.)

Thursday, December 20, 2007

Vaan n. 22 tuntia, jos aikataulu pysyy samana!

Music: RTL Ultimate Chart Show: Bomfunk MC's - Freestyler; Lou Bega - Mambo n. 5; Cher - Believe; Salt'n Pepa - Let's Talk About Sex...



JEE! En olekaan kertonut, että tammikuun 18. päivä näen Dinon ja Marion !! Tammikuu on helmikuuta edeltävä kuukausi, joista jälkimmäisenä on kaikki kokeet. Kaikki kaksi. Tammikuu pitäisi siis opiskella, mutta vietän noin viikon matkustellen ympäriinsä Dinon kanssa. Hyvä puoli siinä on, että luonnollisesti näen pojat ja pääsen näkemään uusia paikkoja taas, mutta myös että molemmat on ainakin puoliksi italialaisia, joten hyötysuhde on myös suuri! Junamatkoilla voin siis opiskella noita maanvaivoja (lue: italiankielisiä palikkakieli-kirjoja elokuvauksesta ja valokuvauksesta) ja Dino voi auttaa vaikeiden sanojen kanssa.

Suunnitelma on siis seuraava: Dino lentää Hannoverista Milanoon 18. päivä illalla, josta Mario hakee autoillen Dinon ja minut (jos mennään nykyisten suunnitelmien mukaan) ja sitten ajellaan Torinoon. Mario lähtee 20. päivä sunnuntaina Singaporeen, joten ei voida olla hänen luonaan muuta kuin perjantaista lauantaihin. Dino ja minä ollaan siis suunniteltu, että tehdään pieni kiva reitti Padovaan ja sitten 25. päivä hän lentää Venetsiasta takaisin Hannoveriin. Mennään Pisaan, jossa hänen serkkunsa asuu. Voidaan olla siellä jonkin aikaa. Pisan jälkeen suunnataan Firenzeen, jossa yövytään hotellissa varmaan yksi yö. Padovaan näyttää nenä viimeiseksi!

Me is so excited!!! Ensinnäkin että näen nuo pojat yli puolen vuoden jälkeen ja että pääsen matkustelemaan ja vielä Dinon kanssa! JIII!

*

Sain joulukortteja lisää!


Ja sitten sain Maricalta ja Annalta joululahjat. Annalta sain (kuten muutkin tytöt) kylpysuolapallon ja kaksi kylpyvaahtotähteä! Maricalta sain tuon söpön vihreän kukkaron, jonka mukana oli viesti: "Hyvää joulua 'Rata'! Paljon onnea ja vähän valkosipulia uudelle vuodelle! Suukkoja, Marica" Tuo valkosipuli, ehkä vaatii vähän selittämistä. Innostuin valkosipulista tosissaan tossa viikko sitten ja siitä jälkihajusta ei Marica ja Giada oo ollu ollenkaan innoissaan. Juosseet raukat mua pakoon kun oon hönkäilly :( :D

Monday, December 17, 2007

4 days of waiting

No, it's around... 3 days, 93 hours, 5 621 minutes, 337 303 seconds
or 3 days, 21 hours, 38 minutes and 1 second. (Check the situation?)

The whole December and at least the last weeks, people have been waiting for to go home already. Most are going in the end of this week, starting from Wednesday. I don't have school, I've orginazed everything already that I need to do before they come, so the whole week will be just waiting. It will be hellish.. just waiting and thinking why can't they be here already.

I've noticed during the last weekend how I've started to loosen up. I didn't cry when I left my family and few friends on the airport. I cried few tears when I was in the airplane alone. Then I cried when I was in a trapped situation at this italian home, but that is all. I've felt so trapped and so bad during these months and I still haven't cried. I used to cry on so little, just a good ending in a movie, a song that said what I wanted to hear just at the moment... here I've just toughened myself up. I've had to.

Last weekend, I noticed that I'm really loosening up. Letting go. I cried over Veikko's funeral pictures and when mom told me about one certain detail of the funerals, though I didn't ever even know him so well. I cried over a movie that I've seen for 10 times before but it never made me cry before..

Tuesday, December 11, 2007

Facebook of my own.

I did this for my amusement. So because people have told me that they're not following with all the people I talk about... as a solution I present inner-facebook of my own:

Omaksi huvikseni tein tämmösen. Ihmiset on vihjaillu, etteivät pysy enää mukana kenestä puhun täällä, joten... ratkaisuna esitän oman blogin sisäisen naamakirjan:

http://picasaweb.google.com/milla.tulonen/Facebook

I inserted also a link to the sidebar under the link Ohjeita Suomeksi, there is Facebook of this blog.

Pistin Ohjeita Suomeksi-linkin alle tuohon sivuun linkin tuonne, jottei katoa (Facebook of this blog).

Tuesday, December 4, 2007

Älyllisesti vajaa, empaattisesti täysi.

Tuntuu, että musta on tullu älyllisesti aivan vajaa täällä. En ole koskaan ollut niin kovinkaan kirjanoppinut tai perustanut niinkään lukemalla oppimisesta, vaikka sekin toki hyvää tekee aika ajoin. Tunneälykkyyttä* tunnistan itsessäni enemmän. En silti ajoittaisesta hitaudestani huolimatta tunnusta olevani tyhmä. Olen aina tiennyt suurinpiirtein kaiken mitä perustallaajan yleistietoon kuuluu. Tänään italian tunnilla puhuttiin Italian suurista menneistä vaikuttajista. Minulta kysyttiin, mitä Kolumbus löysi... vastasin Intia. Hyyyyvä Milla!

Jos nyt siis ei huomioida tuota aivopierua, niin yleisesti täällä ei harrasteta aivoja hierovaa keskustelua. Ainoat aivolliset aktiviteetit mitä suoritan on italian opiskelu (joka sekin tuntuu ottaneen taantumisvaiheen tähän väliin), autokeilailu pyörällä (motoriikka) ja muiden tunne-elämien ongelmien ratkominen. Jos ensimmäistä ei oteta niinkään huomioon, niin täällä ei esimerkiksi opiskelussa ole kauheasti muuta haastamista kuin muistaminen. Toki lukemallakin oppii teorioita ja soveltamaan niitä johonkin pisteeseen asti. Historiaa ja tekniikkaa voi opiskella kirjoista. Silti täällä jo pelkästää opetustavasta ja opiskelutavasta näkee, ettei ihmisiä totuteta samalla tavalla kuin Suomessa soveltamaan taitojaan ja tietojaan käytäntöön.

Kysyin taloustiedettä opiskelevalta serkultani onko heillä harjoittelua, kun kovastikaan ole hänen kanssaan puhunut, saati tiedä aiheesta jota hän opiskelee. Hän totesi, ettei heille kuulu edes harjoittelua opiskeluun, joka oli hänen mielestään erittäin huonoa, koska ei ole mitään käytännönkokemusta opiskelemastaan. "Sen huomas jo viime kesänä. Hyvä et osas mapittaa! :D" Täällä tunneilla tai yleisesti ihmiset ei harrasta samanlaista keskustelua, kuin mihin olen Suomessa tottunut. Välillä on myös ikävä Nilsiä, joka haastoi minua älyllisesti ehkä eniten äidin lisäksi. Yleisesti olin tottunut puhumaan kehittävästi kaikenlaisesta niin tunne-elämässä kuin ammattitaidon kehittämismielessäkin. Täällä on vaikea löytää samanmielistä keskusteluseuraa, enkä edes tiedä mistä hakisin, jos sitä nyt edes voi hakea.

On vaikea löytää oikein mitään älyllisesti haastavaa ja virkistävää. Italiaa kun pitää vieläkin opiskella että voisi keskustella jostain enemmän kehittävästi. Kulttuurien eroista olen keskustellut koko sen ajan kun olen vaihto-opiskelijoiden kanssa ollut missään tekemisissä niin Suomessa kuin Italiassa. Täällä se on tuntuu olevan vielä vaikeampaa, koska oman kulttuurin edustajia on todella vähän ja toisen kulttuurin edustaja voi joko loukkaantua tai vain olla ymmärtämättä lainkaan spontaania havaintoa Italiasta. Yritä siinä sitten sanonnan mukaisesti olla kristitty, kun ihmisillä ei tunnu olevan samanlaisia toisen saappaisiin astumistaitoa kun itsellä suurimmaksi osaksi. Kaikki asiat täytyy käsitellä omassa päässä kun ei tiedä mitä uskaltaa tuoda enää julkilausutuksi. Toisaalta se on myös opettavaista. Kantapään kautta on monesti joutunut suovimaan kaikenlaiset väärinkäsitykset läpi, jotta ymmärtää toista kulttuuria paremmin.

Tämä tuo taas minut toiseen asianhaaraan, jolla ei ehkä älylaantuman kanssa ole mitään tekemistä, mutta empatiavaraston kanssa sitäkin enemmän. Olen käyttänyt empatiataitojani viime aikoina todella paljon ja sen kautta moneen otteeseen olen havahtunut siihen miten vähän empatiaa** ihmiset yleensä jakelee. Olen saanut kiitosta myös siitä, että jaksan kuunnella ja miettiä ratkaisuja toisten ongelmiin enemmissä määrin, mutta lopulta jään aina miettimään missä on muiden empatian viilaamisvälineet? Missä on empatia kun minä sitä tarvitsisin? Kiitos on kovin heikko, jossei saa sitä samaa empaattista keskittymistä osakseen kun vastavuoroisesti sitä tarvitsisi. Aina välillä kun ei tarvitse sitä totuuksia töksäyttelevää viereensä, kun ne totuudet tietää itsekin... välillä se empaattinen tuki olisi aika mukava lisä.

*) Tunneälykkyys muodostuu ihmisen kyvyistä tunnistaa, ilmaista ja kokea tunteita. Tunneälykkyyteen kuuluu myös ihmisen kyky käsitellä ja säännöstellä näitä tunnistettuja tunteita, sekä hyödyntää näitä tunteita rakentaviin tarkoituksiin, kuten motivoimaan itseään tekemään työnsä hyvin ja olemaan luova. Lisäksi tunneälykkyys auttaa ihmissuhteiden hoidossa kun ihminen kykenee havaitsemaan toisten ihmisten tunteita ja käsittelemään niitä. (Sanna Keskioja, Tietojenkasittelytieteen laitos)

**) Empatia (kreikan ilmaisusta em pathos, tuntea sisälle) tarkoittaa kykyä asettaa itsensä toisen henkilön asemaan ja ymmärtää toisen tunteita. Empatia on sympatian tapaan myötätuntoa, mutta sympatia on "kanssa tuntemista" (kreikan ilmaisu sym pathos), kun empatia on toisen sisällistä ymmärtämistä. (Wikipedia)

Monday, November 26, 2007

Abano Terme,

Käytiin Ninan kanssa Abano Termessä viikonloppuna rentoutumassa. Molemmilla on ollut aikamoisen rankkaa täällä. Ninalla nyt erityisesti. Hän on täällä vain helmikuun tai maaliskuun loppuun ja lokakuun loppuun asti haki toista paikkaa asua, koska edellinen oli todella kallis (yli 600e kuukaudelta). Paikasta jonka hän löysi nyt aivan keskustassa. Hänelle luvattiin että silloin remontin keskellä oleva asunto on valmiina marraskuun alussa (1. päivä). Nyt on 26. päivä ja asunnossa ei ole vieläkään lämmintä vettä, lämmitystä tai kaasua. Minkäs teet. Nina vietti eripaikoissa koko kuun kiertäen tavaroidensa kanssa. Hän asui viime keskiviikosta lähtien meidän vierashuoneessa. Tänään hän nukkuu saamansa erillisen patterin kanssa ensimmäisen yön uudessa huoneessaan, ilman mahdollisuutta ruuanlaittoon tai suihkuun.

Tänään puhuttiinkin mielenkiintoisista asuntojärjestelmistä Italiassa ja nimeomaan opiskelijoille. Nina sanoi lukeneensa paljon artikkeleita siitä miten opiskelijoita on huijattu, koska täällä vuokraan ei kuulu kaasu, vesi yms. Minunkin vuokranmaksu menetelmäni on jokseenkin epäilyttävä. Puolen vuoden summissa, joista alunperin minun olisi periaatteessa pitänyt maksaa kaikki samalla kertaa. Toinen puoli vaan shekkinä, jolloin myös se raha olisi ollut käytössä. Melkein 4000 euroa samalla kertaa olisi pitänyt maksaa. No nyt maksoin puolen vuoden summan ennen tänne tuloani ja se kestää nyt maaliskuuhun asti. Toinen erä pitäisi maksaa tammikuun alussa, eli 3 kuukautta ennen edellisen erän loppumista.

Nautin viikonlopusta ja Ninan täällä viettämästä ajasta kuitenkin paljon. Kuten olen aiemminkin maininnut, minulla on ongelmia yhden kämppikseni kanssa. Nimeomaisesti sen jonka kanssa jaan huoneen. Hyvänä esimerkkinä hänen vaikeasta luonteestaan on se, että hän oli keskiviikko ja torstain välisen yön poikaystävänsä luona, jolloin Nina oli ensimmäisen yön täällä. Torstaina, kun hänelle selvisi tämä, hän oli tuhannen tulimaista tulistunut, koska kukaan ei ollut kertonut hänelle, että täällä oli ollut joku yötä, kun hän oli poissa. Semmosta meillä. Onneksi kuitenkin rauhoittui nopeasti, mikä sinänsä oli myös vähän pelottavaa, koska hän käänsi kelkkansa aivan yhtäkkiä, aivan tuulesta. Yhtäkkiä tarjosi Ninalle apua kaikkeen, kysyi onko hänellä kaikkea... yleensäkin hänen tuuliviirimäinen käytöksensä ei anna mulle kovinkaan paljon varaa rentoutua.

Rentoutumiseen siis haettiin Ninan kanssa apua termestä. Termet toimivat niin sanottu kuumien lähteiden ympärillä. Nämä kuumat lähteet ovat lähteitä, jotka tulevat geotermisestä pohjavedestä maan kuoresta. Kuumia lähteitä on ympärimaailmaa joka osassa, jopa merien syvyyksissä. Ninan tandem-partnertyttö, Giulia, kertoi hänelle termestä, jossa käy Abanossa. Columbus Piscinaan pääsee paikallinen opiskelija 8eurolla sisään. Abano Terme on sen lisäksi hyvin lähellä, joten bussimatka maksaa vain 1,9 euroa per suunta!


Paikkojen hakeminen vei jonkin aikaa ja ennen sisäänmaksua käytiinkin katsomassa ikkunan takaa paikansisältöä. Nina oli jutellut edellisenä iltana hollantilaisen pojan kanssa, joka sanoi pettyneensä kyseiseen paikkaan. Ei se niin glamourilta näyttänytkään, mutta päätettiin väsyneinä mennä silti sisään. Ei huono päätös.

Heti ensimmäiseen altaaseen astuttuamme vesi oli ihanan lämmintä. Vietettiin lämpimimmässä altaassa nimeltä idromassaggio (vesihieronta) 4 tuntia maaten ja tuollaisten suihkujen alla, jotka hieroo kivasti. Illalla käytiin vuokraamassa 3 elokuvaa, joista katsottiin 2, tehtiin ruokaa ja mentiin nukkumaan täysin uupuneina jo kymmeneltä. Mikäs siinä. Seuraavana päivänä oli meinaan todella uudistunut olo sen lisäksi että iho tuntui todella pehmeältä ja sisältä huokui lämpöä :) Ei tarvinnut pukea niin paljon päälle!

Tämä käynti ei jää kyllä yhteen!

Thursday, November 15, 2007

Hermostunut Milla,

Oltiin eilen Fish Marketissa. Siellä oli ensimmäiset vaihtaribileet. Olin jo alunperin koko päivän menossa. Siivosin ensin kotona lattiat, kun oli mun vuoro. (Meillä on vuorot viikottain. Yksi pesee kylppärin, yksi lattiat, yksi vie roskat ja yhdellä on vapaa viikko.) Sitten lähdin koululle kauheessa kiireessä kun unohduin hakemaan netistä erilaisia gallerioita joita käydä kurkkaamassa näyttelyä varten. Saa nähdä nyt. Yksi kahvila vaikuttaa aika mukavalta, mutten tiedä vielä mitä sinne tarjoaisin. Seuraavaksi onkin projekti katsasta kaikki kuvat läpi.

Luennolle làhdin ajoissa, koska sain tekstiviestin joltain(?) ettà alkaakin jo 15:30. Luokassa kàvi ilmi, ettà tàstà làhtien alkaa aina jo tuohon aikaan ja kestàà 19:15 asti. Tààllà tai ainakin tàmà professori ei tunne sanaa tauko, joten se on joko itse otettava, koska ketààn ei kiinnosta koska tulet ja menet, kunhan et kokoajan ramppaa TAI on vain kestettàvà. Minà làhden aina ajoissa, ettà kerkeàn kuoroharjoituksiin. Tàllà kertaa katsottiin taas dokumenttielokuvia.. ja yksi filmi oli vuohien juuston tekemisestà luonnonolosuhteissa. Maisemat nàytti ihan Suomelta. Lunta pyrytti ja ne kuivatti sità juustoa kodannàkòisessà paikassa. Pààhenkilòt eivàt juuri puhuneet ja jouduin oikein pinnistàmààn kuullakseni puhuvatko suomea vaiko eivàt. Kuulosti ihan joltain murteelta, mutten voi vielàkààn mennà takuuseen oliko sità vaiko ei. Tuli kuitenkin sopivan kotoisa olo.

Kuorossa meille lykàttiin uusi biisi nenàn eteen, Kyrie Eleison: Lord Have Mercy (en oo ihan varma onko oikee kohta biisistà joka lauletaan, kun en pysty tààllà koulussa kuuntelee sità kunnolla). Olen huomannut tuntevani oloni kovin kotoisaksi tuolla kuorossa. Tykkààn siità miten hyvàltà se kuulostaa (jos nyt pari osaa otetaan pois). Hankin jonkun ottamaan videoa kun lauletaan konsertissa. Lauletaan meinaan Santa Lucian kirkossa, joka on aika iso. Lauletaan ens kuun puolessa vàlissà :)

Sitten sieltà menin Benjaminin kanssa syòmààn koulun ruokalaan joka on tààllà auki myòs iltaisin. Lounas tarjoillaan 11:45-14:30 ja illallinen 18:45 - 21:00. Oltiin molemmat vàhàn huonolla tuulella. Tai ei.. vaan mulla on ollu ongelmia kielen kanssa taas ja oon tosi vàsyny siihen.. ja on myòs vàhàn sellainen negatiivinen vaihe tààllà olemisen kanssa. Kaikki erilainen tuntuu vààràltà ja àrsyttàvàltà. Esimerkkinà ruoka on mun mielestà tààllà tosi ykstoikkosta. Pastaa, pizzaa, pastaa eri kastikkeilla, pastaa... pastaa. Toisaalta taas ruoka mità oon syòny tààllà on melkein poikkeuksetta ollu tosi hyvàà. Benjaminilla oli samanlainen meininki, mikà oli sinànsà helpottavaa koska oon tuntenu oloni niin yksinàiseksi olojeni kanssa. Kukaan ei tunnu ymmàrtàvàn sità. Hannallekin selitin, ettà mun on kirjoitettava ylòs kaikki asiat Italiasta mistà en pidà.. Hanna suhtautu tosi negatiivisesti mun negaatioihin, eikà oikein tukenut niità vaan osoitti vaan miten lapsellisia tai pikkujuttuja ne on. Toki sen tajuan ettà suurin osa tai ainakin hyvànkokoinen osa niistà on vain pikkujuttuja jotka harmittaa nyt ehkà aivan syyttà, mutta ei se tee niistà silti vàhàpàtòsià olon suhteen. Turhauttavaa mulle, vaikka sinànsà asiasta tyttò sanoikin.

Illalla sitten kàvin nopeasti kotona tekemàssà stressaavat italian làksyt. Viime kertainen italian kurssi meni huonosti ja ànkytin. Jài huono fiilis, mutta aattelin sitten panostaa làksyihin, jotta oisin ajantasalla edes. Puh. Nyt haluaisin jo ostaa sen kirjan, mutta se on aina myyty loppuun tms kun kàyn siellà kolmesti viikossa.

Sitte viipotin ensin piazzalle, jossa juotiin kuumaa sangriaa ja sitten suunnattiin loistavalle FishMarketille. Kerroin aiemmin niistà kahdesta amerikaanosta. Ne on huipumpia tyyppejà kun ajattelin aluks. Tanssii ku hullut <3 Molempina kertoina kun oon kàyny tuolla klubilla oon tullu hikisenà ja onnellisena takaisin :) Etenkin onnellisena. Illan saldona oli myòs tandem-partner eli henkilò joka haluaa oppia mun kielen, mutta tàssà tapauksessa englantia ja minà haluan oppia hànen kielen. Eli lòysin jonkun kenen kanssa opetella italiaa. Oli myòs ihana kun Mattia ja Daniele (tandem-partner) vakuutti mun yritettyà ànkyttàà italiaa hetken ja sitte turhauduttua, ettà "ei ei ei.. sà oot hyvà! nyt vaan yritàt!" ja ne oli tosi kàrsivàllisià mun puhumisen kanssa :) Me is happy!

Hanna tuli myòs yòksi, kun Anna ei ollut paikalla ja oli ihanaa huomata miten rentoa oli. Aamulla sanoinkin siità Hannalle ja hàn huomautti ettà olenkin tuntunut jokapuolella hirveàn hermostuneelta. Pitàisi vain olla vàlittàmàttà. Annalla on vain tapa riidellà todella epàreilusti. Siinà sitten kun on yksin selkà seinàà vasten, niin miettii josko jaksais tuommosta katsella lainkaan. Toiseen suuntaan kun ei kuulu làpi lainkaan.

Kaikkineen eilinen oli kuitenkin mukava. Ei niin mitààn valittamista. Tànààn illalla on ilmainen Merengue-opetuskerta!

Ja lopuksi teidàn iloksi linkki, jonka Henry làhetti piristykseksi: Russell Peters About Italy. En tiedà onko tuo teille yhtà hauskaa, koska oikeasti ihmiset kàyttàà esimerkiksi noita kàsimerkkejà niin paljon ja huvittavaa on ettà Russell on oikeasti vàhàn niinkuin asian ytimessà :P HUOM! En ole itse ehtinyt katsoa sità loppuun saakka, joten jos siellà on jotain vastuutonta niin katsotte sitten videon ihan omalla vastuulla.

Haleja!

Tuesday, July 31, 2007

research: Italy

Belongs to series about research: mind, Padova, Veneto, Italy. Here's what I found out through some serious researching about...


Italy



capital city - Rome
currency - euro
time zone - GMT +1
president - Giorgio Napolitano

Italy is a republic on the peninsula and its several islands in the Mediterranean sea. It has 301 000 km² (Finland: 338 000 km²) of land and about 59 million people (Finland: 5 million). The neighbour countries are France, Switzerland, Austria and Slovenia. The country includes two very small independent states, San Marino and The Vatican City.

The capital Rome lies in the middle of the country with another important city Naples, while the rest of the most important ones are in the North: Milan, Turin, Florence and Venice. Milan is probably the most important city of the country if viewed on the point of business. The official language is italian, though near the border there is other languages used too, mainly french and german. The language is also highly affected by dialects of different regions. Some people say that in the area of Florence people speak the most pure italian.

Italy's biggest religious group is catholics (87,8% of population, Finland: 0,08%).

(Wikipedia: Italy, Dino, Walter and Mario)


HISTORY

It became a republic in the year 1946 after being a kingdom for almost a century. The some of the most markable historical events of the country are:
962 - Otto the Great was crowned emperor, marking the beginning of the Holy Roman Empire
1796 - Napoleon Bonaparte conquered most of the northern Italy and established Italian republics.
1861, The Kingdom of Italy was formed, encompassing the entire peninsula except for Rome, Venice and San Marino.
1871, Rome becomes the capital of Italy.
1922, as Italy had entered World War I allied with Germany and Austria-Hungary, Mussolini became prime minister and rapidly assumed dictatorical powers.
1940-43, Italy entered World War II having previously formed an alliance with Germany in the end having to surrender.
1946, Italy became a republic by vote.
1952, Italy became a founding member of the European Coal and Steel Community, which would eventually become the European Union.
1984, Reflecting the diminished influence of the church in Italian life, Roman Catholicism was de-institutionalized as Italy's state religion.
just to mention a few. (Chronology of Italy's history)


POLITICS


I'm not too interested on this part, so I'll keep it short. The republic is represent by a president, who is currently Giorgio Napolitano (elected 2006). The prime minister is Romano Prodi who won the place from Silvio Berlusconi, which if you ask me isn't such a bad thing.. after all he mocked finnish food ;)

Italy is one of the founders of EU and NATO. (Wikipedia - Politics of Italy)


CULTURE

Italy is world famous for its cultural and natural heritage, which can also be noticed at the number of UNESCO World Heritage sites it has. More than any other nation in the world. Aside from that Italy is known from its cars, beautiful women, eating culture and cuisine, wine, pasta, cheese, pepperoni, though some say that italian cuisine is just a mix of several others.

Visual arts

One of the reasons why I wanted to this particular country is the cultural heritage. In visual arts, the country has impressive list of artists and their achievements. Michelangelo, Leonardo da Vinci, Donatello, Botticelli... The country has lead Europe to many artistic and intellectual movements like Renaissance and Baroque.

Literature

Poet Dante Alighieri with his greatest work, the Divina Commedia, is ofter considered the foremost literary statement in Europe from the Middle Ages and also on of the greatest works in the world literature. Other very famous and appreciated writers and poets are Boccaccio, Giacomo Leopardi, Alessandro Manzoni... and from the philosophic side a famous name: Machiavelli.

Science

In science, Italy has again an impressive list of names who made advancements towards scientific revolutions. Galileo Galilei and Leonardo da Vinci as leading men, Italy has been home for many scientists and inventors: the physicist Enrico Fermi, one of the fathers of quantum theory; the astronomer Giovanni Domenico Cassini; the physicist Alessandro Volta, inventor of the electric battery; the mathematicians Lagrange and Fibonacci; Nobel Prize in Physics laureate Guglielmo Marconi, inventor of the radio; and Antonio Meucci, inventor of the telephone.

Music

From folk music to classical, music has always played an important role in Italian culture. Having given birth to opera, Italy provides many of the foundations of the classical music tradition. Instruments associated with classical music, including the piano and violin, were invented in Italy. Italy's most famous composers in the world are Vivaldi, Puccini and Verdi.

Sports

Italians are renowned for their love of sports, from the Gladiatorial games of Ancient Rome, to the Stadio Olimpico of contemporary Rome, where football clubs compete. Popular sports include football, basketball (2nd national team sport since the '50s), volleyball, waterpolo, fencing, rugby, cycling, ice hockey (mainly in Milan, Trentino-Alto Adige and Veneto), roller hockey and F1 motor racing.

(Culture of Italy, Italian literature, Music of Italy, Sport in Italy, and Cinema of Italy, List of Italian painters)

GEOGRAPHY and TOPOGRAPHY

The country is divided administratively to 20 regions (regione), which divide to 110 provinces (provincia) and these to 8 101 communes (comune). The provinces are often named after the administrative cities. The regions: Abruzzo, Valle d'Aosta, Puglia, Basilicata, Calabria, Campania, Emilia-Romagna, Friulia-Venezia Giulia, Lazio, Liguria, Lombardia, Marche, Molise, Piemonte, Sardegna, Sicilia, Toscana, Trentino-Alto Adige, Umbria, Veneto.

Because of country's shape, it's also called the boot country. The Apennine Mountains form the peninsula's backbone; the Alps form its northern boundary. The largest of its many northern lakes is Garda; the Po, its principal river, flows from the Alps on Italy's western border and crosses the Lombard plain to the Adriatic Sea.

The climate in Italy is highly diverse and can be far from the stereotypical Mediterranean climate and "land of sun", depending on the location. The inland northern areas of Italy (Turin, Milan, and Bologna) have a continental climate, while the coastal areas of Liguria and the peninsula south of Florence fit the stereotype. The coastal areas of the peninsula can be very different from the interior, particularly during the winter months. The coastal regions, where most of the large towns are located, have a typical Mediterranean climate with mild winters and hot and generally dry summers. Between the north and south there can be a considerable difference in temperature, above all during the winter: in some winter days it can be -2 °C and snowing in Milan while Rome gets +12°C and it is +18°C in Palermo. Temperature differences are less extreme in the summer. (Geography of Italy)

Sunday, July 29, 2007

Introduction to the past and me,

I created this journal for me to write in - about the adventures in the boot-country, Italy. Though, the idea of creating this journal started of four different things: 1) I didn't find all the practical and unpractical information I wanted easily (maybe someone will find this source useful someday), 2) offering my story to a finnish magazine or news paper, 3) letting my family and friends keep track of me and 4) remembering everything when I return back to Finland.

Just know that I appreciate and will write about everything. The good and the bad. I'm sure I will find both, though I of course hope everything will seem nothing but positive in the end.

My name is Milla. I'm 21-years-old (130586) and at the time of writing, I still live in Finland. If everything goes as planned, I will take off from Helsinki-Vantaa airport with Scandinavian Airlines (SAS) 23rd of September 9:25 (GMT+2) and via Copenhagen find myself in Venice 13:30 (GMT+1).

I'm quite outgoing, but can be shy in certain situations. I have some really basic finnish habits, like sometimes becoming a hermit, but thanks to my karelian roots.. I usually get over those phases very quick. I love baking, writing, photographing and dancing. Family and friends are really important to me.

I study in Laurea University of Applied Sciences, for the third year (four year study plan) for a degree in media and culture. In Padova, I will study in Università degli Studi di Padova, Visual and Performing Arts faculty. I will not be an Erasmus student only because it was too late for the two universities to make an Erasmus contract. Instead, I will study single courses paying 110 euros for 30 credits of studying. As far as I know it's about 5 courses that I will attend in 10 months. (More info in italian, if you need a translator: this one is very useful, though it doesn't translate in the perfect way - but you get the idea.)

I've always loved to travel and thanks to my lovely family, I've got a great chance to it too. Before starting find out about exchange programs and possibilities, I had travelled around Europe a lot and had been in Italy for 2 weeks in the year 2002. We drove near Venice to Porto di Garibaldi across Sweden, Denmark, Germany and Austria.

I started finding out about exchange about a year ago, in the fall of 2006. My degree program has Erasmus contracts to Austria and Ireland. Those were my first choices at that time. I had hard time deciding whether to go for half a year or a whole one. In the end, the decision was quite easy. I had just broke-up with a long time boyfriend and didn't see much challenges in my homecountry. I needed something fresh and new. The main reason why I chose Italy in the end was because of my love for the country of rich culture and art history and because I had studied the language before. This was a great opportunity to learn the language well and for that I would need the whole year. In the future, it would be a great advantage for me in the working life.

The way wasn't easy. The country seems to love byrocrachcy and because I live far away, it takes a long time to get everything done. So far, I've fought to get to know when the courses begin and end, which courses I can attend to and what I have to do to get on them. Apparently, these things work very differently in Finland than in Italy. First of all, I was amazed to find out that I can apply for the courses just 2 days before they actually start and they don't really except me in, they just need a confirmation that I'm able to study there. Practically that means that they need to send them my school report from highschool translated into italian. (I needed to get official copies from the city administration and an apostille (together 13euros). Then I contacted the Embassy of Italy in Helsinki, where Satu Vaahtera told me to get them translated (translation and the stamps to confirm that it's been done by a confirmed translator, 45euros) and after that send them in, where they will write a confirmation telling about how the University of Applied Sciences work here. After that, I should have all the papers ready. At the moment, I'm waiting to know when all the courses are, so that I will have courses for both semesters, spring and autumn.

For all the information so far about the school, I have to thank Mara Nardin - and about general help, Walter Caharija. I really recommend to get an italian contact to help to figure out all the language twirls. Even if you know good italian, law kind of text is hard to read and understand.

That brings me to the next thing. What I'm most nervious about is that I have to study in italian. I have studied 6 courses of italian in highschool. Back then, I didn't really care for it. I wanted to learn it but I was lazy in the classes and doing the homework. I started again when I entered Laurea and attended to basic italian course. The problem is possibly, that in the courses they teach us grammar and vocabulary, which are very important. But often, they forget about the talking part. Starting to talk in a foreign language is very difficult, but the best way of learning it. I've learned that while spending a lot of time with exchange students here. Within the last two years my english has gone a lot better and I've also got a lot more cultural knowledge! Now I accomplished basic italian II in Open University of Helsinki, this spring. All my teachers, say that that's just enough to get started.. and even though I won't probably understand more than few words in the first lectures, it will get better quite soon. Let's see if they're right.

Along learning the language, I'm very excited to get into the culture. Someway, like a friend of mine said, I'm going there to see if I could find a better place for me to live.. or how much I will miss home.

Moi äiti, iskä, Jussi, mummi, pappa, mamma, Iska ja muut,

Aloitin tämän päiväkirjan kirjoittamisen monesta syystä. Alunperin idea lähti siitä, että olisin tarjonnut jollekin suomalaiselle lehdelle tai sanomalehdelle juttuja vaihtoelämästä. Toinen on sama kuin monella muulla vaihtoon lähtevällä ystävälläni. Soittaminen on kallista ja kaikki eivät käytä skypeä. Tämä on kiva tapa pitää kaikki ajantasalla siitä mitä tapahtuu. Toki haluan myös muistaa osakseni mitä kaikkea on tapahtunut ja täällähän ne pysyy tallessa (koputtaa puuta). Kirjoittelen pääasiassa varmasti englanniksi, mutta pyrin kirjoittamaan ainakin kerran viikossa tai kahdessa myös suomeksi. Kommentit ovat aina tervetulleita piristämään päiviäni :)

Jos kaikki nyt sitten menee suunnitelmien mukaan niin lähden Helsinki-Vantaan lentokentältä Scandinavian Airlinesilla (SAS) 23. syyskuuta 9:25 ja lennän ensin Kööpenhaminaan, josta sitten Venetsiaan. Perillä pitäisi olla lentolipun mukaan 13:30 (Italian aikaa).

Italiaan menen siis opiskelemaan Padovan yliopistoon (Università degli Studi di Padova) visuaalisen ja esittävän taiteen tiedekunnassa. Minä en ole Erasmus-vaihtari, koska minun ja Padovan koulut eivät kerenneet enää tehdä sopimusta. Sen takia opiskelen ns. yksittäisiä kursseja (vähän niinkuin avoimessa yliopistossa). Padova on siellä samalla suunnalla, jossa käytiin perheen kanssa vuonna 2002. 40 kilometriä Venetsiasta, josta pääsee Padovaan noin puolessa tunnissa (ja vielä halavalla!)

Kaikkein hermostunein olen siitä, että minun pitäisi opiskella italiaksi. Onhan minulla ollut 6 kurssia italiaa lukiossa, mutten minä silloin siitä niin välittänyt. Halusin toki oppia kielen, mutta olin aika laiska tunneilla ja tekemään kotitehtävät. Aloitin uudestaan Laureaan päästyäni ja kävin italian peruskurssilla. Ongelma noilla kursseilla onkin, että he opettavat kieliopin ja sanastoa, jotka ovat kyllä tärkeitä, mutta unohtavat usein puhumisosan. Puhumisen aloittaminen ja yleensä tekstin tuottaminen on vaikeinta uudessa kielessä, mutta ehdottomasti paras tapa oppia. Sen olen oppinut myös tässä vaihto-opiskelijoiden kanssa häärätessäni. Kahden vuoden aikana englannin kieleni on parantunut huomattavasti maiden kulttuuritietämyksen ohessa. Kävin keväällä italian jatkokurssin Helsingin avoimessa yliopistossa.

Kaikki opettajani ovat sanoneet, että osaan kieltä tarpeeksi aloittaakseni ja vaikken ensimmäisillä tunneilla ymmärtäisi kuin sanan sieltä, toisen täältä, niin nopeasti kieli lähtee rullaamaan. Saa nähdä miten oikeassa ovat.

Kielen oppimisen ohella, on kiva mennä toiseen kulttuuriin ja päästä siihen sisälle. Vähän niinkun yksi ystäväni sanoi: "Menen sinne ottamaan selvää, josko se olisi sopivampi paikka minun elää... tai kuinka paljon ikävöin kotiin."