(in english below)
Meidän kuoron konsertti on 12. joulukuuta teatterissa (Savonarola 126), joten siihen ei ole edes kuukautta. Tuo päiväys on sama kuin mamman synttärit, joten laitan jonkun ottamaan paljon videoita ja kuvia, jotta hän voi nähdä miten juhlin hänen kanssaan! Tiedän että hän pitää runoista ja etenkin lasten runoista. Minun täytyy lausua runo suomeksi toisen suomalaisen tytön kanssa tuolla konsertissa. Koska runo ei saa olla lasten runo, kävin uudestaan läpi arkistoja ja löysin Z. Topeliuksen runon Sylvian Joululaulu. Se on täydellinen tähän tarkoitukseen kahdesta syystä. Tiedän että mamma tykkää paljolti tuosta laulusta ja jos luet toisen säkeistön se kertoo myös etelä-Italiasta. En tosin tiedä lausummeko sitä osaa.
Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan
joulu joutui jo rintoihinkin.
Ja kuuset ne kirkkaasti luo loistoaan
jo pirtteihin pienoisihin.
Mut ylhäällä orressa vielä on vain
se häkki mi sulkee mun sirkuttajain,
ja vaiennut vaikerrus on vankilan;
oi, murheita muistaa ken vois laulajan!
Miss' sypressit tuoksuu nyt talvellakin,
istun oksalla uljaimman puun,
miss' siintääpi veet, viini on vaahtovin
ja sää aina kuin toukokuun.
Ja Etnanpa kaukaa mä kauniina nään,
ah' tää kaikki hurmaa ja huumaapi pään,
ja laulelmat lempeesti lehdoissa soi,
sen runsaammat riemut ken kertoilla voi!
Sä tähdistä kirkkain, nyt loisteesi luo
sinne Suomeeni kaukaisehen!
Ja sitten kun sammuu sun tuikkeesi tuo,
sä siunaa se maa muistojen!
Sen vertaista toista en mistään ma saa,
on armain ja kallein mull' ain' Suomenmaa!
Ja kiitosta sen laulu soi Sylvian
ja soi aina lauluista sointuisimman.
---
The concert of our choir is on 12th of December so in less than a month at a theather (Via Savonarola 126). That's the same date as my grandmothers birthday, so I will put someone to make plenty of video's and photos so she can see how I will celebrate with her! I know she loves poetry, especially childrens poems. I have to read a poem in finnish with another finnish girl in the concert. As it cannot be a poem for children, I searched through the archives. I found the poem from Z. Topelius Sylvia's Christmas song. It is perfect on two purposes. I know my grandmother loves that song and if you read the second chapter - which I had translate myself as it is not translated anywhere - it is also about (southern) Italy. Though I'm not sure if we will read that part.
And now it is Christmas in my lovèd north,
Is it Christmas as well, in the heart?
And bright Christmas candles do spread their light forth,
To each little cabin and hearth.
But up in the rafters there hangs high above,
The cage that imprisons my soul's turtledove;
And quiet are now all the prisoners' groans,
But oh, who pays heed to a prisoner's moans?
Where cypress smells also in the winter,
I sit on the branch of a proudest tree,
where's looming waters, wine most spuming
and like it was always May.
And Etna I see far and beautiful,
Oh, this is all charm and ecstasy,
and melodies rising mildly through the copse,
it's most joyful joys who can tell!
Oh shine you, the brightest of stars in the sky,
On my Finland so far, far from here;
When finally your light in the darkness doth die,
Oh, bless you that land, oh so dear!
I never will find one of equal worth,
My dearest will always be my land of birth;
My country to praise, I sing Sylvia's song;
It e'er will remain as a song pure and strong.
Wednesday, November 28, 2007
Tuesday, November 27, 2007
Pulmat, vaikeudet, surut..
Eilen Nina tuli vielä meille asuttamaan vierashuonetta. Hän oli täysin murtunut, koska nyt asunnosta oli viety sähkötkin. Benjamin kirjoitti internetissä vain 5 minuuttia kotiintuloni jälkeen, että hänellä on jotain tärkeää puhuttavaa. Lopulta istuimme kolmestaan Benjaminin autossa, hämärässä, usvassa, josta näki vain metrin eteenpäin. Kello oli lähellä puoltayötä. Istuin etupenkillä ja tunsin itseni hieman vähäpätöiseksi. Olin auttanut jo niin monia ihmisiä, että energiani alkoi olla vähissä. Olen väsynyt. Nina osasi puhua Benjaminille ja Benjamin osasi puhua Ninalle. Vaikken sanonut sanaakaan tiedän että minun kuului olla siinä. Minun kuului olla sanomatta mitään ja antaa heidän puhua. He tiesivät paremmin.. nyt. Minä voin auttaa olemalla hölmö itseni, vaatimalla isoja teletappihalauksia, istumalla hiljaa autossa pidelle toisen kättä ja tarjoamalla vierashuoneen käyttöön kun ei ole omaa kotia johon mennä. Minä voin aina kuunnella.
Täällä näkee myös todella surullisia tapauksia. Ihmisillä on todella vaikeita pulmia, joita he joutuvat vaihtonsa aikana ratkaisemaan. Tällä hetkellä lähimmässä ystäväpiirissäni on kolme, joille olen ollut tukipilarina. Yhdellä on jopa niin pahoja psyykkisiä ongelmia, että ammatti-ihminen käski jo lähtemään kotiin. Toistaiseksi hän ei ole vielä lähtenyt, koska ei tiedä auttaisiko kotiinmeno sitä. Yhdellä on ollut asunnon suhteen todella huono tuuri, eikä hän ole vieläkään päässyt muuttamaan uuteen asuntoonsa, koska siellä ei ole kaasua eikä sähköä.. ei siis lämmintä vettä, hella ei toimi, ei valoa tai lämpöä. Hän on nyt kuukauden jo viettänyt toisten nurkissa niin sanotusti asunnottomana, kun italialaiset jaksavat edelleen sanoa että vielä yksi viikko, vielä yksi päivä. Yksi meni naimisiin juuri ennen vaihtoon lähtöään. Yksi ei syö masennuksensa vuoksi. Kaikki nuo kuuluvat toisaalta vaihtoon, asunnon kanssa sähläämisestä sydänsuruihin, mutta tietyissä olosuhteissa niistä tulee paljon isompia juttuja.
Sitten on myös se Erasmus-elämän maine, joka on myös - jos minulta kysytään - sen varjopuoli. Välillä on mietittävä tarkkaan kehen voi luottaa. Ihmiset ovat innokkaita juoruamaan ja kehittämään tarinoita. Monet pettävät kotona odottavia tai muualla vaikuttavia poika-/tyttöystäviään. Toiset suunnittelevat pettämistä verukkeella nimeltä Erasmus. Kaikki on anteeksiannettavaa jos se tapahtuu tämän nimen alla. Ihmiset myös varastavat ja tekevät ilkivaltaa, koska ovat täällä vain hetken aikaa. Nämä äärimmäisetkin tapaukset ovat ikävää arkipäivää. On oikeasti vaikeita pulmia ja on ihmisten tylsyydestä kehittämiä vaikeuksia.
Minulla ei tällä hetkellä ole kuin viisauden hampaan ikenen läpi pyrkimisestä aiheutunut leukaluun lamautuminen. Minkäs teet. Ehkä joskus on ihan hyvä olla vaan hiljaa hetken, vaikkei se tekisi italian harjoittelulle hyvää :)
Minulle muistutukseksi siitä miten onnellinen joku voi olla epäonnen vallitessa ympärillä:
"I like us three together. Benjamin, I and you just go so good together. I felt so bad in the lunch with these two other girls and I had force myself to eat as I lost my appotite because of this mess again. With you, it's just so easy. Even the silence is comfortable." -Nina
Täällä näkee myös todella surullisia tapauksia. Ihmisillä on todella vaikeita pulmia, joita he joutuvat vaihtonsa aikana ratkaisemaan. Tällä hetkellä lähimmässä ystäväpiirissäni on kolme, joille olen ollut tukipilarina. Yhdellä on jopa niin pahoja psyykkisiä ongelmia, että ammatti-ihminen käski jo lähtemään kotiin. Toistaiseksi hän ei ole vielä lähtenyt, koska ei tiedä auttaisiko kotiinmeno sitä. Yhdellä on ollut asunnon suhteen todella huono tuuri, eikä hän ole vieläkään päässyt muuttamaan uuteen asuntoonsa, koska siellä ei ole kaasua eikä sähköä.. ei siis lämmintä vettä, hella ei toimi, ei valoa tai lämpöä. Hän on nyt kuukauden jo viettänyt toisten nurkissa niin sanotusti asunnottomana, kun italialaiset jaksavat edelleen sanoa että vielä yksi viikko, vielä yksi päivä. Yksi meni naimisiin juuri ennen vaihtoon lähtöään. Yksi ei syö masennuksensa vuoksi. Kaikki nuo kuuluvat toisaalta vaihtoon, asunnon kanssa sähläämisestä sydänsuruihin, mutta tietyissä olosuhteissa niistä tulee paljon isompia juttuja.
Sitten on myös se Erasmus-elämän maine, joka on myös - jos minulta kysytään - sen varjopuoli. Välillä on mietittävä tarkkaan kehen voi luottaa. Ihmiset ovat innokkaita juoruamaan ja kehittämään tarinoita. Monet pettävät kotona odottavia tai muualla vaikuttavia poika-/tyttöystäviään. Toiset suunnittelevat pettämistä verukkeella nimeltä Erasmus. Kaikki on anteeksiannettavaa jos se tapahtuu tämän nimen alla. Ihmiset myös varastavat ja tekevät ilkivaltaa, koska ovat täällä vain hetken aikaa. Nämä äärimmäisetkin tapaukset ovat ikävää arkipäivää. On oikeasti vaikeita pulmia ja on ihmisten tylsyydestä kehittämiä vaikeuksia.
Minulla ei tällä hetkellä ole kuin viisauden hampaan ikenen läpi pyrkimisestä aiheutunut leukaluun lamautuminen. Minkäs teet. Ehkä joskus on ihan hyvä olla vaan hiljaa hetken, vaikkei se tekisi italian harjoittelulle hyvää :)
Minulle muistutukseksi siitä miten onnellinen joku voi olla epäonnen vallitessa ympärillä:
"I like us three together. Benjamin, I and you just go so good together. I felt so bad in the lunch with these two other girls and I had force myself to eat as I lost my appotite because of this mess again. With you, it's just so easy. Even the silence is comfortable." -Nina
Monday, November 26, 2007
Scandinavian dinner,
Silje (Norway), I (Finland) and Charlotte (Sweden) arranged a Scandinavian dinner for people in Nievo and few others. We served:
Antipasti: Dark bread with philadelphia, spring onions, cold smoked salmon and dill.
Main course: Potatoes with chive (ruohosipuli), cod (turska) with tomatoes, leek (purjo), spring onions, pepper, cream, milk, emmental-cheese.
Dessert: Cinnamon rolls.
Drinks: German beer, white wine and water.
We started preparing at 12am in the morning and continued until the beginning of the dinner at 9pm. But it was so worth it! The people loved our food and I'm still hyper of it being so good and so homey. YAM!
The main makers + Eeva who came to help!
<3
<3
Abano Terme,
Käytiin Ninan kanssa Abano Termessä viikonloppuna rentoutumassa. Molemmilla on ollut aikamoisen rankkaa täällä. Ninalla nyt erityisesti. Hän on täällä vain helmikuun tai maaliskuun loppuun ja lokakuun loppuun asti haki toista paikkaa asua, koska edellinen oli todella kallis (yli 600e kuukaudelta). Paikasta jonka hän löysi nyt aivan keskustassa. Hänelle luvattiin että silloin remontin keskellä oleva asunto on valmiina marraskuun alussa (1. päivä). Nyt on 26. päivä ja asunnossa ei ole vieläkään lämmintä vettä, lämmitystä tai kaasua. Minkäs teet. Nina vietti eripaikoissa koko kuun kiertäen tavaroidensa kanssa. Hän asui viime keskiviikosta lähtien meidän vierashuoneessa. Tänään hän nukkuu saamansa erillisen patterin kanssa ensimmäisen yön uudessa huoneessaan, ilman mahdollisuutta ruuanlaittoon tai suihkuun.
Tänään puhuttiinkin mielenkiintoisista asuntojärjestelmistä Italiassa ja nimeomaan opiskelijoille. Nina sanoi lukeneensa paljon artikkeleita siitä miten opiskelijoita on huijattu, koska täällä vuokraan ei kuulu kaasu, vesi yms. Minunkin vuokranmaksu menetelmäni on jokseenkin epäilyttävä. Puolen vuoden summissa, joista alunperin minun olisi periaatteessa pitänyt maksaa kaikki samalla kertaa. Toinen puoli vaan shekkinä, jolloin myös se raha olisi ollut käytössä. Melkein 4000 euroa samalla kertaa olisi pitänyt maksaa. No nyt maksoin puolen vuoden summan ennen tänne tuloani ja se kestää nyt maaliskuuhun asti. Toinen erä pitäisi maksaa tammikuun alussa, eli 3 kuukautta ennen edellisen erän loppumista.
Nautin viikonlopusta ja Ninan täällä viettämästä ajasta kuitenkin paljon. Kuten olen aiemminkin maininnut, minulla on ongelmia yhden kämppikseni kanssa. Nimeomaisesti sen jonka kanssa jaan huoneen. Hyvänä esimerkkinä hänen vaikeasta luonteestaan on se, että hän oli keskiviikko ja torstain välisen yön poikaystävänsä luona, jolloin Nina oli ensimmäisen yön täällä. Torstaina, kun hänelle selvisi tämä, hän oli tuhannen tulimaista tulistunut, koska kukaan ei ollut kertonut hänelle, että täällä oli ollut joku yötä, kun hän oli poissa. Semmosta meillä. Onneksi kuitenkin rauhoittui nopeasti, mikä sinänsä oli myös vähän pelottavaa, koska hän käänsi kelkkansa aivan yhtäkkiä, aivan tuulesta. Yhtäkkiä tarjosi Ninalle apua kaikkeen, kysyi onko hänellä kaikkea... yleensäkin hänen tuuliviirimäinen käytöksensä ei anna mulle kovinkaan paljon varaa rentoutua.
Rentoutumiseen siis haettiin Ninan kanssa apua termestä. Termet toimivat niin sanottu kuumien lähteiden ympärillä. Nämä kuumat lähteet ovat lähteitä, jotka tulevat geotermisestä pohjavedestä maan kuoresta. Kuumia lähteitä on ympärimaailmaa joka osassa, jopa merien syvyyksissä. Ninan tandem-partnertyttö, Giulia, kertoi hänelle termestä, jossa käy Abanossa. Columbus Piscinaan pääsee paikallinen opiskelija 8eurolla sisään. Abano Terme on sen lisäksi hyvin lähellä, joten bussimatka maksaa vain 1,9 euroa per suunta!
Paikkojen hakeminen vei jonkin aikaa ja ennen sisäänmaksua käytiinkin katsomassa ikkunan takaa paikansisältöä. Nina oli jutellut edellisenä iltana hollantilaisen pojan kanssa, joka sanoi pettyneensä kyseiseen paikkaan. Ei se niin glamourilta näyttänytkään, mutta päätettiin väsyneinä mennä silti sisään. Ei huono päätös.
Heti ensimmäiseen altaaseen astuttuamme vesi oli ihanan lämmintä. Vietettiin lämpimimmässä altaassa nimeltä idromassaggio (vesihieronta) 4 tuntia maaten ja tuollaisten suihkujen alla, jotka hieroo kivasti. Illalla käytiin vuokraamassa 3 elokuvaa, joista katsottiin 2, tehtiin ruokaa ja mentiin nukkumaan täysin uupuneina jo kymmeneltä. Mikäs siinä. Seuraavana päivänä oli meinaan todella uudistunut olo sen lisäksi että iho tuntui todella pehmeältä ja sisältä huokui lämpöä :) Ei tarvinnut pukea niin paljon päälle!
Tämä käynti ei jää kyllä yhteen!
Tänään puhuttiinkin mielenkiintoisista asuntojärjestelmistä Italiassa ja nimeomaan opiskelijoille. Nina sanoi lukeneensa paljon artikkeleita siitä miten opiskelijoita on huijattu, koska täällä vuokraan ei kuulu kaasu, vesi yms. Minunkin vuokranmaksu menetelmäni on jokseenkin epäilyttävä. Puolen vuoden summissa, joista alunperin minun olisi periaatteessa pitänyt maksaa kaikki samalla kertaa. Toinen puoli vaan shekkinä, jolloin myös se raha olisi ollut käytössä. Melkein 4000 euroa samalla kertaa olisi pitänyt maksaa. No nyt maksoin puolen vuoden summan ennen tänne tuloani ja se kestää nyt maaliskuuhun asti. Toinen erä pitäisi maksaa tammikuun alussa, eli 3 kuukautta ennen edellisen erän loppumista.
Nautin viikonlopusta ja Ninan täällä viettämästä ajasta kuitenkin paljon. Kuten olen aiemminkin maininnut, minulla on ongelmia yhden kämppikseni kanssa. Nimeomaisesti sen jonka kanssa jaan huoneen. Hyvänä esimerkkinä hänen vaikeasta luonteestaan on se, että hän oli keskiviikko ja torstain välisen yön poikaystävänsä luona, jolloin Nina oli ensimmäisen yön täällä. Torstaina, kun hänelle selvisi tämä, hän oli tuhannen tulimaista tulistunut, koska kukaan ei ollut kertonut hänelle, että täällä oli ollut joku yötä, kun hän oli poissa. Semmosta meillä. Onneksi kuitenkin rauhoittui nopeasti, mikä sinänsä oli myös vähän pelottavaa, koska hän käänsi kelkkansa aivan yhtäkkiä, aivan tuulesta. Yhtäkkiä tarjosi Ninalle apua kaikkeen, kysyi onko hänellä kaikkea... yleensäkin hänen tuuliviirimäinen käytöksensä ei anna mulle kovinkaan paljon varaa rentoutua.
Rentoutumiseen siis haettiin Ninan kanssa apua termestä. Termet toimivat niin sanottu kuumien lähteiden ympärillä. Nämä kuumat lähteet ovat lähteitä, jotka tulevat geotermisestä pohjavedestä maan kuoresta. Kuumia lähteitä on ympärimaailmaa joka osassa, jopa merien syvyyksissä. Ninan tandem-partnertyttö, Giulia, kertoi hänelle termestä, jossa käy Abanossa. Columbus Piscinaan pääsee paikallinen opiskelija 8eurolla sisään. Abano Terme on sen lisäksi hyvin lähellä, joten bussimatka maksaa vain 1,9 euroa per suunta!
Paikkojen hakeminen vei jonkin aikaa ja ennen sisäänmaksua käytiinkin katsomassa ikkunan takaa paikansisältöä. Nina oli jutellut edellisenä iltana hollantilaisen pojan kanssa, joka sanoi pettyneensä kyseiseen paikkaan. Ei se niin glamourilta näyttänytkään, mutta päätettiin väsyneinä mennä silti sisään. Ei huono päätös.
Heti ensimmäiseen altaaseen astuttuamme vesi oli ihanan lämmintä. Vietettiin lämpimimmässä altaassa nimeltä idromassaggio (vesihieronta) 4 tuntia maaten ja tuollaisten suihkujen alla, jotka hieroo kivasti. Illalla käytiin vuokraamassa 3 elokuvaa, joista katsottiin 2, tehtiin ruokaa ja mentiin nukkumaan täysin uupuneina jo kymmeneltä. Mikäs siinä. Seuraavana päivänä oli meinaan todella uudistunut olo sen lisäksi että iho tuntui todella pehmeältä ja sisältä huokui lämpöä :) Ei tarvinnut pukea niin paljon päälle!
Tämä käynti ei jää kyllä yhteen!
Thursday, November 22, 2007
Karaoke night,
In the between there's been a Karaoke night where the Dutch twins sang (and danced) Let's Get Loud. Very unexpected, kind of cool and weird.
Wednesday, November 21, 2007
What do Italians generally want to know about Finland - and the answers.
How much daylight do you get in Finland?
Right now (November 11th) it's about 8 hours in Helsinki (rise 8:30, set 16:30) and about 7 hours in Sodankylä (up north in Lapland, rise 8:00, set 15:30). But just in the end of December it will barely be 6 hours in Helsinki (rise 9:30, set 15:30) and - 45 minutes in Sodankylä (rise 11:45, set 12:30)..
So most of the winter the sunrises when you're going to school or work (or even before) and sets when you're getting out of there (or even earlier). The days are sometimes grey and cloudy so even when the sun is up, you might not see it. Then again, the most beautiful winter days are really beautiful. So that time is only for how long the sun is above the horizon.
And in the summer it's all light?
In the middle of June, in Helsinki there's almost 19 hours of light and during the night it doesn't get dark even though the sun is down. In Sodankylä it's 24 hours of light from the mid-June to mid-July. HOW LOVELY IS THAT! Che bello!
Is it cold now in Finland?
According to people and forecast around zero, sometimes a little below, sometimes a bit over. It's been snowing but the snow doesn't stay on the ground. Anyone anything to add?
Is Finland actually in Scandinavia?
Wikipedia answers you: "Scandinavia is a historical and geographical region centred on the Scandinavian Peninsula in Northern Europe which includes the kingdoms of Denmark, Norway and Sweden. The other Nordic countries, Finland, Iceland and the Faroe Islands, are also often included because of their close historic and cultural relations to Norway, Sweden, and Denmark." There's also a point that the countries alltogether are nowadays just Nordic countries, because of arguments about that.
Is finnish language alike to swedish, norwegian, danish, hungarian, italian, english...?
Finnish is not really like any other language. It belongs to the same language group with hungarian, but we cannot understand each other at all. We can understand only a little and only some words here and there of Estonian.
Is english your official language?
NO!
So why do you speak so good english then?
I don't know. We learn it in school at least 8 years. I've learned it for 13 years now. And our tv is not dubbed.
Do you swim in the sea, also in the winter?
Yes we make a whole to the ice and swim in it after sauna and before sauna. (More: Wikipedia/Ice swimming)
Right now (November 11th) it's about 8 hours in Helsinki (rise 8:30, set 16:30) and about 7 hours in Sodankylä (up north in Lapland, rise 8:00, set 15:30). But just in the end of December it will barely be 6 hours in Helsinki (rise 9:30, set 15:30) and - 45 minutes in Sodankylä (rise 11:45, set 12:30)..
So most of the winter the sunrises when you're going to school or work (or even before) and sets when you're getting out of there (or even earlier). The days are sometimes grey and cloudy so even when the sun is up, you might not see it. Then again, the most beautiful winter days are really beautiful. So that time is only for how long the sun is above the horizon.
And in the summer it's all light?
In the middle of June, in Helsinki there's almost 19 hours of light and during the night it doesn't get dark even though the sun is down. In Sodankylä it's 24 hours of light from the mid-June to mid-July. HOW LOVELY IS THAT! Che bello!
Is it cold now in Finland?
According to people and forecast around zero, sometimes a little below, sometimes a bit over. It's been snowing but the snow doesn't stay on the ground. Anyone anything to add?
Is Finland actually in Scandinavia?
Wikipedia answers you: "Scandinavia is a historical and geographical region centred on the Scandinavian Peninsula in Northern Europe which includes the kingdoms of Denmark, Norway and Sweden. The other Nordic countries, Finland, Iceland and the Faroe Islands, are also often included because of their close historic and cultural relations to Norway, Sweden, and Denmark." There's also a point that the countries alltogether are nowadays just Nordic countries, because of arguments about that.
Is finnish language alike to swedish, norwegian, danish, hungarian, italian, english...?
Finnish is not really like any other language. It belongs to the same language group with hungarian, but we cannot understand each other at all. We can understand only a little and only some words here and there of Estonian.
Is english your official language?
NO!
So why do you speak so good english then?
I don't know. We learn it in school at least 8 years. I've learned it for 13 years now. And our tv is not dubbed.
Do you swim in the sea, also in the winter?
Yes we make a whole to the ice and swim in it after sauna and before sauna. (More: Wikipedia/Ice swimming)
Saturday, November 17, 2007
The haircut,
I went to the hairdresser yesterday. Hanna knew this guy from her language course. He's originally from Poland, but studied for hairdressing thingies in London. Then he met his boyfriend, who is from Cyprus but lived in Italy. Finally moved here but is really unhappy with the country, the food, the people and so on... He is only 23 and he really has a talent. I got tips on what kind of colours to stick with, though I knew and stack with them already :) But the haircut... he made wonders if you ask me. The photograph doesn't make justice for it. It's lighter and he coloured me blonder stripes :)
I think some of my negativeness was left there too. With the hair and because Luka was so negative about the country. I was so relieved that someone shares these feelings :)
Beni had written me a message on facebook at 5:45 when I met the hairdresser at 5: "how do you look? how do you look? very good? very good? or has the haircutter comitted suicide after he finished the work on your head?" :P
Afterwards Hanna, Till and I went to Quirin's place. There we sang while Till was playing the guitar.. Britney Spears Hit Me Baby One More Time, Oasis Wonderwall, Green Day Good Riddance... :) In the end the same crew (+ Lorenzo) that came to the place continued to another place, UnWound where there was a night for emo-music. Mostly we were the only ones dancing. Lorenzo: "If we're here we might as well the center of the party." We moved to the dance floor. While goes and we dance, only we 4 and 2 other girls sometimes. Lorenzo: "I think we are the party!" Such a big place with huge dancing floor and no-one else is dancing.
They still came to mine for afterparty and we ended up eating pasta with tomato-tuna-sauce at 3am.
I think some of my negativeness was left there too. With the hair and because Luka was so negative about the country. I was so relieved that someone shares these feelings :)
Beni had written me a message on facebook at 5:45 when I met the hairdresser at 5: "how do you look? how do you look? very good? very good? or has the haircutter comitted suicide after he finished the work on your head?" :P
Afterwards Hanna, Till and I went to Quirin's place. There we sang while Till was playing the guitar.. Britney Spears Hit Me Baby One More Time, Oasis Wonderwall, Green Day Good Riddance... :) In the end the same crew (+ Lorenzo) that came to the place continued to another place, UnWound where there was a night for emo-music. Mostly we were the only ones dancing. Lorenzo: "If we're here we might as well the center of the party." We moved to the dance floor. While goes and we dance, only we 4 and 2 other girls sometimes. Lorenzo: "I think we are the party!" Such a big place with huge dancing floor and no-one else is dancing.
They still came to mine for afterparty and we ended up eating pasta with tomato-tuna-sauce at 3am.
Thursday, November 15, 2007
Suomalaisia joulurunoja,
Yritin etsià netistà suomalaisia perinteisià joulurunoja, joista jonkun voisin lausua ehkà tai antaa jonkun muun suomalaisen lausua joulukonsertissa. En lòytànyt hirveàn monia.
Kertokaa, jos tiedàtte jonkun?
Kertokaa, jos tiedàtte jonkun?
Hermostunut Milla,
Oltiin eilen Fish Marketissa. Siellä oli ensimmäiset vaihtaribileet. Olin jo alunperin koko päivän menossa. Siivosin ensin kotona lattiat, kun oli mun vuoro. (Meillä on vuorot viikottain. Yksi pesee kylppärin, yksi lattiat, yksi vie roskat ja yhdellä on vapaa viikko.) Sitten lähdin koululle kauheessa kiireessä kun unohduin hakemaan netistä erilaisia gallerioita joita käydä kurkkaamassa näyttelyä varten. Saa nähdä nyt. Yksi kahvila vaikuttaa aika mukavalta, mutten tiedä vielä mitä sinne tarjoaisin. Seuraavaksi onkin projekti katsasta kaikki kuvat läpi.
Luennolle làhdin ajoissa, koska sain tekstiviestin joltain(?) ettà alkaakin jo 15:30. Luokassa kàvi ilmi, ettà tàstà làhtien alkaa aina jo tuohon aikaan ja kestàà 19:15 asti. Tààllà tai ainakin tàmà professori ei tunne sanaa tauko, joten se on joko itse otettava, koska ketààn ei kiinnosta koska tulet ja menet, kunhan et kokoajan ramppaa TAI on vain kestettàvà. Minà làhden aina ajoissa, ettà kerkeàn kuoroharjoituksiin. Tàllà kertaa katsottiin taas dokumenttielokuvia.. ja yksi filmi oli vuohien juuston tekemisestà luonnonolosuhteissa. Maisemat nàytti ihan Suomelta. Lunta pyrytti ja ne kuivatti sità juustoa kodannàkòisessà paikassa. Pààhenkilòt eivàt juuri puhuneet ja jouduin oikein pinnistàmààn kuullakseni puhuvatko suomea vaiko eivàt. Kuulosti ihan joltain murteelta, mutten voi vielàkààn mennà takuuseen oliko sità vaiko ei. Tuli kuitenkin sopivan kotoisa olo.
Kuorossa meille lykàttiin uusi biisi nenàn eteen, Kyrie Eleison: Lord Have Mercy (en oo ihan varma onko oikee kohta biisistà joka lauletaan, kun en pysty tààllà koulussa kuuntelee sità kunnolla). Olen huomannut tuntevani oloni kovin kotoisaksi tuolla kuorossa. Tykkààn siità miten hyvàltà se kuulostaa (jos nyt pari osaa otetaan pois). Hankin jonkun ottamaan videoa kun lauletaan konsertissa. Lauletaan meinaan Santa Lucian kirkossa, joka on aika iso. Lauletaan ens kuun puolessa vàlissà :)
Sitten sieltà menin Benjaminin kanssa syòmààn koulun ruokalaan joka on tààllà auki myòs iltaisin. Lounas tarjoillaan 11:45-14:30 ja illallinen 18:45 - 21:00. Oltiin molemmat vàhàn huonolla tuulella. Tai ei.. vaan mulla on ollu ongelmia kielen kanssa taas ja oon tosi vàsyny siihen.. ja on myòs vàhàn sellainen negatiivinen vaihe tààllà olemisen kanssa. Kaikki erilainen tuntuu vààràltà ja àrsyttàvàltà. Esimerkkinà ruoka on mun mielestà tààllà tosi ykstoikkosta. Pastaa, pizzaa, pastaa eri kastikkeilla, pastaa... pastaa. Toisaalta taas ruoka mità oon syòny tààllà on melkein poikkeuksetta ollu tosi hyvàà. Benjaminilla oli samanlainen meininki, mikà oli sinànsà helpottavaa koska oon tuntenu oloni niin yksinàiseksi olojeni kanssa. Kukaan ei tunnu ymmàrtàvàn sità. Hannallekin selitin, ettà mun on kirjoitettava ylòs kaikki asiat Italiasta mistà en pidà.. Hanna suhtautu tosi negatiivisesti mun negaatioihin, eikà oikein tukenut niità vaan osoitti vaan miten lapsellisia tai pikkujuttuja ne on. Toki sen tajuan ettà suurin osa tai ainakin hyvànkokoinen osa niistà on vain pikkujuttuja jotka harmittaa nyt ehkà aivan syyttà, mutta ei se tee niistà silti vàhàpàtòsià olon suhteen. Turhauttavaa mulle, vaikka sinànsà asiasta tyttò sanoikin.
Illalla sitten kàvin nopeasti kotona tekemàssà stressaavat italian làksyt. Viime kertainen italian kurssi meni huonosti ja ànkytin. Jài huono fiilis, mutta aattelin sitten panostaa làksyihin, jotta oisin ajantasalla edes. Puh. Nyt haluaisin jo ostaa sen kirjan, mutta se on aina myyty loppuun tms kun kàyn siellà kolmesti viikossa.
Sitte viipotin ensin piazzalle, jossa juotiin kuumaa sangriaa ja sitten suunnattiin loistavalle FishMarketille. Kerroin aiemmin niistà kahdesta amerikaanosta. Ne on huipumpia tyyppejà kun ajattelin aluks. Tanssii ku hullut <3 Molempina kertoina kun oon kàyny tuolla klubilla oon tullu hikisenà ja onnellisena takaisin :) Etenkin onnellisena. Illan saldona oli myòs tandem-partner eli henkilò joka haluaa oppia mun kielen, mutta tàssà tapauksessa englantia ja minà haluan oppia hànen kielen. Eli lòysin jonkun kenen kanssa opetella italiaa. Oli myòs ihana kun Mattia ja Daniele (tandem-partner) vakuutti mun yritettyà ànkyttàà italiaa hetken ja sitte turhauduttua, ettà "ei ei ei.. sà oot hyvà! nyt vaan yritàt!" ja ne oli tosi kàrsivàllisià mun puhumisen kanssa :) Me is happy!
Hanna tuli myòs yòksi, kun Anna ei ollut paikalla ja oli ihanaa huomata miten rentoa oli. Aamulla sanoinkin siità Hannalle ja hàn huomautti ettà olenkin tuntunut jokapuolella hirveàn hermostuneelta. Pitàisi vain olla vàlittàmàttà. Annalla on vain tapa riidellà todella epàreilusti. Siinà sitten kun on yksin selkà seinàà vasten, niin miettii josko jaksais tuommosta katsella lainkaan. Toiseen suuntaan kun ei kuulu làpi lainkaan.
Kaikkineen eilinen oli kuitenkin mukava. Ei niin mitààn valittamista. Tànààn illalla on ilmainen Merengue-opetuskerta!
Ja lopuksi teidàn iloksi linkki, jonka Henry làhetti piristykseksi: Russell Peters About Italy. En tiedà onko tuo teille yhtà hauskaa, koska oikeasti ihmiset kàyttàà esimerkiksi noita kàsimerkkejà niin paljon ja huvittavaa on ettà Russell on oikeasti vàhàn niinkuin asian ytimessà :P HUOM! En ole itse ehtinyt katsoa sità loppuun saakka, joten jos siellà on jotain vastuutonta niin katsotte sitten videon ihan omalla vastuulla.
Haleja!
Luennolle làhdin ajoissa, koska sain tekstiviestin joltain(?) ettà alkaakin jo 15:30. Luokassa kàvi ilmi, ettà tàstà làhtien alkaa aina jo tuohon aikaan ja kestàà 19:15 asti. Tààllà tai ainakin tàmà professori ei tunne sanaa tauko, joten se on joko itse otettava, koska ketààn ei kiinnosta koska tulet ja menet, kunhan et kokoajan ramppaa TAI on vain kestettàvà. Minà làhden aina ajoissa, ettà kerkeàn kuoroharjoituksiin. Tàllà kertaa katsottiin taas dokumenttielokuvia.. ja yksi filmi oli vuohien juuston tekemisestà luonnonolosuhteissa. Maisemat nàytti ihan Suomelta. Lunta pyrytti ja ne kuivatti sità juustoa kodannàkòisessà paikassa. Pààhenkilòt eivàt juuri puhuneet ja jouduin oikein pinnistàmààn kuullakseni puhuvatko suomea vaiko eivàt. Kuulosti ihan joltain murteelta, mutten voi vielàkààn mennà takuuseen oliko sità vaiko ei. Tuli kuitenkin sopivan kotoisa olo.
Kuorossa meille lykàttiin uusi biisi nenàn eteen, Kyrie Eleison: Lord Have Mercy (en oo ihan varma onko oikee kohta biisistà joka lauletaan, kun en pysty tààllà koulussa kuuntelee sità kunnolla). Olen huomannut tuntevani oloni kovin kotoisaksi tuolla kuorossa. Tykkààn siità miten hyvàltà se kuulostaa (jos nyt pari osaa otetaan pois). Hankin jonkun ottamaan videoa kun lauletaan konsertissa. Lauletaan meinaan Santa Lucian kirkossa, joka on aika iso. Lauletaan ens kuun puolessa vàlissà :)
Sitten sieltà menin Benjaminin kanssa syòmààn koulun ruokalaan joka on tààllà auki myòs iltaisin. Lounas tarjoillaan 11:45-14:30 ja illallinen 18:45 - 21:00. Oltiin molemmat vàhàn huonolla tuulella. Tai ei.. vaan mulla on ollu ongelmia kielen kanssa taas ja oon tosi vàsyny siihen.. ja on myòs vàhàn sellainen negatiivinen vaihe tààllà olemisen kanssa. Kaikki erilainen tuntuu vààràltà ja àrsyttàvàltà. Esimerkkinà ruoka on mun mielestà tààllà tosi ykstoikkosta. Pastaa, pizzaa, pastaa eri kastikkeilla, pastaa... pastaa. Toisaalta taas ruoka mità oon syòny tààllà on melkein poikkeuksetta ollu tosi hyvàà. Benjaminilla oli samanlainen meininki, mikà oli sinànsà helpottavaa koska oon tuntenu oloni niin yksinàiseksi olojeni kanssa. Kukaan ei tunnu ymmàrtàvàn sità. Hannallekin selitin, ettà mun on kirjoitettava ylòs kaikki asiat Italiasta mistà en pidà.. Hanna suhtautu tosi negatiivisesti mun negaatioihin, eikà oikein tukenut niità vaan osoitti vaan miten lapsellisia tai pikkujuttuja ne on. Toki sen tajuan ettà suurin osa tai ainakin hyvànkokoinen osa niistà on vain pikkujuttuja jotka harmittaa nyt ehkà aivan syyttà, mutta ei se tee niistà silti vàhàpàtòsià olon suhteen. Turhauttavaa mulle, vaikka sinànsà asiasta tyttò sanoikin.
Illalla sitten kàvin nopeasti kotona tekemàssà stressaavat italian làksyt. Viime kertainen italian kurssi meni huonosti ja ànkytin. Jài huono fiilis, mutta aattelin sitten panostaa làksyihin, jotta oisin ajantasalla edes. Puh. Nyt haluaisin jo ostaa sen kirjan, mutta se on aina myyty loppuun tms kun kàyn siellà kolmesti viikossa.
Sitte viipotin ensin piazzalle, jossa juotiin kuumaa sangriaa ja sitten suunnattiin loistavalle FishMarketille. Kerroin aiemmin niistà kahdesta amerikaanosta. Ne on huipumpia tyyppejà kun ajattelin aluks. Tanssii ku hullut <3 Molempina kertoina kun oon kàyny tuolla klubilla oon tullu hikisenà ja onnellisena takaisin :) Etenkin onnellisena. Illan saldona oli myòs tandem-partner eli henkilò joka haluaa oppia mun kielen, mutta tàssà tapauksessa englantia ja minà haluan oppia hànen kielen. Eli lòysin jonkun kenen kanssa opetella italiaa. Oli myòs ihana kun Mattia ja Daniele (tandem-partner) vakuutti mun yritettyà ànkyttàà italiaa hetken ja sitte turhauduttua, ettà "ei ei ei.. sà oot hyvà! nyt vaan yritàt!" ja ne oli tosi kàrsivàllisià mun puhumisen kanssa :) Me is happy!
Hanna tuli myòs yòksi, kun Anna ei ollut paikalla ja oli ihanaa huomata miten rentoa oli. Aamulla sanoinkin siità Hannalle ja hàn huomautti ettà olenkin tuntunut jokapuolella hirveàn hermostuneelta. Pitàisi vain olla vàlittàmàttà. Annalla on vain tapa riidellà todella epàreilusti. Siinà sitten kun on yksin selkà seinàà vasten, niin miettii josko jaksais tuommosta katsella lainkaan. Toiseen suuntaan kun ei kuulu làpi lainkaan.
Kaikkineen eilinen oli kuitenkin mukava. Ei niin mitààn valittamista. Tànààn illalla on ilmainen Merengue-opetuskerta!
Ja lopuksi teidàn iloksi linkki, jonka Henry làhetti piristykseksi: Russell Peters About Italy. En tiedà onko tuo teille yhtà hauskaa, koska oikeasti ihmiset kàyttàà esimerkiksi noita kàsimerkkejà niin paljon ja huvittavaa on ettà Russell on oikeasti vàhàn niinkuin asian ytimessà :P HUOM! En ole itse ehtinyt katsoa sità loppuun saakka, joten jos siellà on jotain vastuutonta niin katsotte sitten videon ihan omalla vastuulla.
Haleja!
Tuesday, November 13, 2007
Che catzo!
Yesterday I went to an internet cafe to call home via skype. Jussi played me guitar :) I wish I could've made a screenshot of it. So moving<3 We're gonna start doing that because talking on skype is cheaper even if I pay in the netcafe for using it.
I talked to mom about me not having anything to do here and she suggested me to start doing something that I can use when I come back to Finland. So.. it may be a really ambitious but I've always wanted to set up a gallery of my photos. We'll see if I ever do that but here I have so much time for it that... why not try? I can also do it another way around. Try to offer pictures of Finland (possibly) to a gallery here. That would be even more perfect.. but still very ambitious. My sense for ambitious seems to be that it's a bit impossible to do, but not quite.
Yesterday at the choir, I talked again to a finnish girl, Maria. She's from Jyväskylä and is also here doing only single courses. So both of us have a lot of time and so.. we've also been talking about arranging a finnish dinner :) It was suppose to take place this Friday but everyone has something, including me. An appointment with the hairdresser.
Hanna met a guy in her language course who is a hairdresser and also cut her hair. So she arranged an appointment for me too. I want something new.. we'll see how radically new, I doubt that not much. At least according to Hanna, he has a talent, so I'm thinking of letting him decide what makes me looks good :)
I also met a Belgium girl, Ann, in the train while coming back from Baccarata, which is a kind of a pub tour in Venezia. She's here because of her boyfriend, who is sicilian. They met while she was in exchange in Bologna :) She's here now trying to find a job, but it's more difficult that you'd think, so she also has a lot of time in her hands. Number exchange done! In Baccarata I also met some American girls, Sarah and Charlotte. I don't generally have such a good image of Americans but they ended up being nice :) Still sometimes it gets me when they talk with the like-language. "I mean like.." And even more it gets me that I start to do the same :D In any case, Baccarata was great. Judith talked more than usual. Benjamin made some confessions. I got my jacket and new tennis shoes in red wine. All together the event was really great. I got to know more people and got a lot for only 10 euros. I mean, you should've seen the canisters of red wine, white wine and spritz that was involved. And we also got pizza :P
And yes, I'm making some kind of a facegallery here of all the people, so you can keep up with them.
Yesterday I met Simona because she had something bothering her a lot. No wonder really. I hope everything goes well on that. Why I'm telling this is because I was a bit surprised on the amount of honesty and trust I got from her. We don't spend so much time together, but I know that if there's something she will listen to me and help me :) Che bella!
Many people who know a bit of finnish here know a sentence in finnish "look at the sea" which in finnish is "katso merta" which sounds like in italian "catzo merda". Catzo means penis exactly, but goes for almost all the bad words. Like in english fuck or shit. Merda is shit. So in finnish the lovely poetic sentence turns into something ugly in italian. :D
Okay, but I'll try to get myself together and write a complete argument towards the bad sides of Italy and italians soon, so I can get over it. Now I'm just kind of collecting them into me.
OH! And I found such cheap flights from Treviso to Rome in the end of November that I'm probably going there with Hanna :) YIPPEE! Only 20 euros for both way flights!
I talked to mom about me not having anything to do here and she suggested me to start doing something that I can use when I come back to Finland. So.. it may be a really ambitious but I've always wanted to set up a gallery of my photos. We'll see if I ever do that but here I have so much time for it that... why not try? I can also do it another way around. Try to offer pictures of Finland (possibly) to a gallery here. That would be even more perfect.. but still very ambitious. My sense for ambitious seems to be that it's a bit impossible to do, but not quite.
Yesterday at the choir, I talked again to a finnish girl, Maria. She's from Jyväskylä and is also here doing only single courses. So both of us have a lot of time and so.. we've also been talking about arranging a finnish dinner :) It was suppose to take place this Friday but everyone has something, including me. An appointment with the hairdresser.
Hanna met a guy in her language course who is a hairdresser and also cut her hair. So she arranged an appointment for me too. I want something new.. we'll see how radically new, I doubt that not much. At least according to Hanna, he has a talent, so I'm thinking of letting him decide what makes me looks good :)
I also met a Belgium girl, Ann, in the train while coming back from Baccarata, which is a kind of a pub tour in Venezia. She's here because of her boyfriend, who is sicilian. They met while she was in exchange in Bologna :) She's here now trying to find a job, but it's more difficult that you'd think, so she also has a lot of time in her hands. Number exchange done! In Baccarata I also met some American girls, Sarah and Charlotte. I don't generally have such a good image of Americans but they ended up being nice :) Still sometimes it gets me when they talk with the like-language. "I mean like.." And even more it gets me that I start to do the same :D In any case, Baccarata was great. Judith talked more than usual. Benjamin made some confessions. I got my jacket and new tennis shoes in red wine. All together the event was really great. I got to know more people and got a lot for only 10 euros. I mean, you should've seen the canisters of red wine, white wine and spritz that was involved. And we also got pizza :P
And yes, I'm making some kind of a facegallery here of all the people, so you can keep up with them.
Yesterday I met Simona because she had something bothering her a lot. No wonder really. I hope everything goes well on that. Why I'm telling this is because I was a bit surprised on the amount of honesty and trust I got from her. We don't spend so much time together, but I know that if there's something she will listen to me and help me :) Che bella!
Many people who know a bit of finnish here know a sentence in finnish "look at the sea" which in finnish is "katso merta" which sounds like in italian "catzo merda". Catzo means penis exactly, but goes for almost all the bad words. Like in english fuck or shit. Merda is shit. So in finnish the lovely poetic sentence turns into something ugly in italian. :D
Okay, but I'll try to get myself together and write a complete argument towards the bad sides of Italy and italians soon, so I can get over it. Now I'm just kind of collecting them into me.
OH! And I found such cheap flights from Treviso to Rome in the end of November that I'm probably going there with Hanna :) YIPPEE! Only 20 euros for both way flights!
Thursday, November 8, 2007
What's up here...
Today I've read a lot of online newspapers on the Jokela massacre and the murder of a britist girl who was in exchange in Perugia, Italy. Sad.. so sad.
Trieste (triste - ma dai, felice), Slovenia, Walter...
So last weekend I went to Trieste to meet Walter and his family. I left on Thursday (1st of November) because the last night took place a Halloween party at the Madrid Nights, near Fiera. The club was awful at the first place to the be if you weren't drunk and so I was not... ended up leaving very early which was very good for the next day. So the next day I woke up early and directed myself to the railwaystation walking at around 12:30. The train was suppose to leave at 13:30 for Mestre (Venice, like Pasila for the actual Venice Santa Lucia station) and from Mestre to Trieste. I'm very tired so I end up sleeping a whole lot of the trip.
At some point the train stops in the middle of nowhere and uniform men walk along the tracks so people start asking from the windows what is happening. A friend of Walter's is also a traindriver so when I talked about this he knew about it. Someone had intensionally put a big big rock on the track to break the train and so it did. So after an hour of waiting while they were trying everything to take the passagers 500 metres to the next station and then another hour or more in the bus. In the end I was 2,5 hours late and so tired.
There's a big minority of slovenes in the area, so the signs are bilingual.
That evening was about there then. I went to sleep in the huge room which they had prepared for me. I had my own bathroom, huge bed, computer which I could use for calling home. Being alone somewhere was just what I needed anyway. Somewhere else than in Padova.
The house itself was huge to begin with. Big yard where they grow their own lemons, tomatoes and a lot of herbs. 3 floors and in the basement huge dining room :) Really idyllic italian, though the parents are slovene and the children have been raised to be slovene too even though officially they are italian. You can tell that, I would say. Anyway, within the exchangies there's been a lot of discussion lately about the bad sides of italians and Italy. Also Walter's sister, Elisabettina, told me that being slovene is not so easy and fun in North Italy, but in the South they are really friendly and interested about it. But I'll talk more about that later.
My room.
In the evening, I missed someone. I missed many people.. just because I got a room for my thoughts only.
Walter had planned a lot for the weekend so we started on with a day in Trieste. First we drove to the University where I met one of his schoolmates and saw the depressing building.
Afterwards we went to walk around the city, Piazza della Borsa (bors square, pörssi-aukio) and Piazza dell'unita italia, which is probably the most beautiful piazza I've seen so far. It's really big and one side being the ocean. Wow! During this weekend I also realized how much I've missed the sea. It is so calming and so beautiful. Sure Padova is near to the coast and I've gone to Venezia twice now but that sea is not the kind of pure sea. It's a lagoon anyway. Someone had said that Trieste has it all: the sea, the sky, the mountains, the forests. I fell in love with that city and it's also completely different from what I've seen so far. A fresh breeze.
And mmm.. the ice cream. I ate two icecreams during the day also cioccolata con peperoncino (chocolate with chili). Yam!
For lunch we ate in a very famous place and people were actually lining outside it for bread and some meat inside. They have a speciality called Porcina, which is boiled pork inside a bread. Good!
We also went to this incredible castle called Miramare and afterwards walked along the coast back to the citycenter. The sun was setting on the background of all the fishermen. The never-ending sea. Mi piace troppo!
And another thing I really loved is the food. Walter's mom is a great cook and I also got to taste some Triestinian goods, a special soup, candies and dessert. To be honest I didn't so much fancy the Triestinian style which reminds a lot of russian food, but I loved everything else she made. Especially insalata caprese which she gave me to take home too when I was leaving!
In the evening Walter had his football practice so I went to a shop opening of Bettina's boyfriend's working place. It was nice and funny to see how italians do it. In Finland, as far as I know, there's no special things arranged if a new shop is opened. This was such a family event too and there was a kind of a party for it. Pizza, meatballs, nuggets, red wine, white wine, beer... chips. Everything! People were laughing and chatting. The shop was beautiful too... for sailing clothes and stuff for the sea side.
Later I still met Walter's family more. In the same yardway, there lives his cousin and her boyfriend, his uncle and ant. Nice people :) Their family friends came for dinner also and it was so heart-melting (is that only a translation straight from finnish?) to see how the old couple left holding hands and teasing each other like they've just met. That is rare and so lovely :)In the evening I also talked for a while with dad on skype. I ended up crying things to him and he kept telling me wise things, though my situation is not nearly as bad as his. But it helped. I don't talk so ofter with dad, but usually when I do.. it makes me feel really good afterwards.
The next day we went to Slovenia. This was a surprise to me when I arrived in the first place and Walter told me that he had planned to take me there. I got really excited and to be honest, it was more than only worth it. Slovenia is dead gorgeous in the colourful autumn time. I sat in the car with the camera in my hands trying to get the colours in the pictures. Didn't get into it so much until Ljubljana, but before that was the caves of Postojnske. There I also took more than 100 pictures of... umm... rocks, looking like the Empire State Buildings. The guys I was with are all slovene, so we took the tour in slovene and someone always translated for me :P
In the evening after a refreshing shower and some food, Walter and I went to meet some of his friends. All of them were guys, which was good for me :P We went to a place which is very famous in the Trieste region to go out. There's old and young. The deal is that you go to countryside, where is a plain room with many tables. You take one, you get a glass for everyone, red wine, white wine and water. Bread and some slices of meat. Right from the very first moment they sing traditional songs which... a foreigner just can't learn in one night, but believe they sound like drinking songs we got in Finland too! The place was great, I had so much fun just sitting and watching people. Drinking. Which brings me to the subject of whiskey. I've taken a whiskey twice here now and the people... especially boys, look at me so strange. In the end they underline it with scandinavian strength :P
The guy who plays concertina, Cristian, studies in Venezia for architecture. I got his number from Walter and probably I'm meeting him later on too :) After everyone left home, Walter and I still went for a ride. He took me to a hill where there is no lights and you can see Trieste's lights. It's bea-u-tiful. I talked about things happening with me and he talked about a girl :) It was a really nice evening all together.
I got three invitation to go there again, Walter's birthday in two weeks, when my family comes here and for New Year's eve :) I absolutely loved the whole weekend.. and I'm so lucky to find people who are so open and let me come to their home like that.
At some point the train stops in the middle of nowhere and uniform men walk along the tracks so people start asking from the windows what is happening. A friend of Walter's is also a traindriver so when I talked about this he knew about it. Someone had intensionally put a big big rock on the track to break the train and so it did. So after an hour of waiting while they were trying everything to take the passagers 500 metres to the next station and then another hour or more in the bus. In the end I was 2,5 hours late and so tired.
There's a big minority of slovenes in the area, so the signs are bilingual.That evening was about there then. I went to sleep in the huge room which they had prepared for me. I had my own bathroom, huge bed, computer which I could use for calling home. Being alone somewhere was just what I needed anyway. Somewhere else than in Padova.
The house itself was huge to begin with. Big yard where they grow their own lemons, tomatoes and a lot of herbs. 3 floors and in the basement huge dining room :) Really idyllic italian, though the parents are slovene and the children have been raised to be slovene too even though officially they are italian. You can tell that, I would say. Anyway, within the exchangies there's been a lot of discussion lately about the bad sides of italians and Italy. Also Walter's sister, Elisabettina, told me that being slovene is not so easy and fun in North Italy, but in the South they are really friendly and interested about it. But I'll talk more about that later.
My room.
Walter had planned a lot for the weekend so we started on with a day in Trieste. First we drove to the University where I met one of his schoolmates and saw the depressing building.
Afterwards we went to walk around the city, Piazza della Borsa (bors square, pörssi-aukio) and Piazza dell'unita italia, which is probably the most beautiful piazza I've seen so far. It's really big and one side being the ocean. Wow! During this weekend I also realized how much I've missed the sea. It is so calming and so beautiful. Sure Padova is near to the coast and I've gone to Venezia twice now but that sea is not the kind of pure sea. It's a lagoon anyway. Someone had said that Trieste has it all: the sea, the sky, the mountains, the forests. I fell in love with that city and it's also completely different from what I've seen so far. A fresh breeze.
And mmm.. the ice cream. I ate two icecreams during the day also cioccolata con peperoncino (chocolate with chili). Yam!
For lunch we ate in a very famous place and people were actually lining outside it for bread and some meat inside. They have a speciality called Porcina, which is boiled pork inside a bread. Good!
We also went to this incredible castle called Miramare and afterwards walked along the coast back to the citycenter. The sun was setting on the background of all the fishermen. The never-ending sea. Mi piace troppo!
And another thing I really loved is the food. Walter's mom is a great cook and I also got to taste some Triestinian goods, a special soup, candies and dessert. To be honest I didn't so much fancy the Triestinian style which reminds a lot of russian food, but I loved everything else she made. Especially insalata caprese which she gave me to take home too when I was leaving!
In the evening Walter had his football practice so I went to a shop opening of Bettina's boyfriend's working place. It was nice and funny to see how italians do it. In Finland, as far as I know, there's no special things arranged if a new shop is opened. This was such a family event too and there was a kind of a party for it. Pizza, meatballs, nuggets, red wine, white wine, beer... chips. Everything! People were laughing and chatting. The shop was beautiful too... for sailing clothes and stuff for the sea side.
Later I still met Walter's family more. In the same yardway, there lives his cousin and her boyfriend, his uncle and ant. Nice people :) Their family friends came for dinner also and it was so heart-melting (is that only a translation straight from finnish?) to see how the old couple left holding hands and teasing each other like they've just met. That is rare and so lovely :)In the evening I also talked for a while with dad on skype. I ended up crying things to him and he kept telling me wise things, though my situation is not nearly as bad as his. But it helped. I don't talk so ofter with dad, but usually when I do.. it makes me feel really good afterwards.
The next day we went to Slovenia. This was a surprise to me when I arrived in the first place and Walter told me that he had planned to take me there. I got really excited and to be honest, it was more than only worth it. Slovenia is dead gorgeous in the colourful autumn time. I sat in the car with the camera in my hands trying to get the colours in the pictures. Didn't get into it so much until Ljubljana, but before that was the caves of Postojnske. There I also took more than 100 pictures of... umm... rocks, looking like the Empire State Buildings. The guys I was with are all slovene, so we took the tour in slovene and someone always translated for me :P
From left to right, Walter, Gabriel (Bettina's boyfriend), Andrei, Bettina and I.
Ljubljana again... I have no bad word to say about that place. It is just plain beautiful. It's like a small, sympathic city with a warm and calm character. I absolutely loved it. It's small so to see a lot you don't need a lot of time.
SO SO GOOD! Mushroom soup inside a bread, slovene spesiality.
In the evening after a refreshing shower and some food, Walter and I went to meet some of his friends. All of them were guys, which was good for me :P We went to a place which is very famous in the Trieste region to go out. There's old and young. The deal is that you go to countryside, where is a plain room with many tables. You take one, you get a glass for everyone, red wine, white wine and water. Bread and some slices of meat. Right from the very first moment they sing traditional songs which... a foreigner just can't learn in one night, but believe they sound like drinking songs we got in Finland too! The place was great, I had so much fun just sitting and watching people. Drinking. Which brings me to the subject of whiskey. I've taken a whiskey twice here now and the people... especially boys, look at me so strange. In the end they underline it with scandinavian strength :P
The guy who plays concertina, Cristian, studies in Venezia for architecture. I got his number from Walter and probably I'm meeting him later on too :) After everyone left home, Walter and I still went for a ride. He took me to a hill where there is no lights and you can see Trieste's lights. It's bea-u-tiful. I talked about things happening with me and he talked about a girl :) It was a really nice evening all together.
Walter's family with their dog, Top.
I got three invitation to go there again, Walter's birthday in two weeks, when my family comes here and for New Year's eve :) I absolutely loved the whole weekend.. and I'm so lucky to find people who are so open and let me come to their home like that.
Subscribe to:
Posts (Atom)
